Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Näin rakennemuutos koettelee Saloa

Nokian tehtaan lakkauttamisesta Salossa on kulunut jo kolme vuotta. Miten irtisanotut salolaiset ovat selvinneet elämänmuutoksesta? Kysyimme myös kolmelta nykyhallituksen ministeriltä, miten rakennemuutosalueita pitäisi tukea.
Teksti Hanna MoilanenKuvat Juuso Paloniemi
Kaisa Valkama hade jobbat på Nokia sedan studentexamen.
Kaisa Valkama hade jobbat på Nokia sedan studentexamen.

Keväällä 1990 salolainen Kaisa Valkama painoi valkolakin päähänsä yhdessä muiden uusien ylioppilaiden kanssa. Kolmen vuoden pänttäämisen jälkeen lukuinto oli vähissä, eikä Valkama tiennyt, mitä haluaisi tehdä isona.

Salon suurin työllistäjä oli tuolloin matkapuhelinyhtiö Nokia. Se tarjosi Kaisalle työpaikkaa ja mahdollisuutta, johon oli helppo tarttua. Työ opetti tekijäänsä, ja Kaisa hankki tarvittavat taidot Nokian täsmäkoulutuksissa.

”Olin viimeisiä työntekijöitä, jotka siivosivat hallia. Se oli minun surutyöni.”

Vuosien vieriessä työtehtävät muuttuivat. Viimeksi Valkama työskenteli työnopastajana ja materiaalivastaavana matkapuhelintuotannon korjauspuolella. Työt jatkuivat vuoteen 2012 eli Nokian viimeisiin irtisanomisiin asti. Yhteensä työuraa ehti kertyä 22 vuotta.

”Olin viimeisiä työntekijöitä, jotka siivosivat ja tyhjensivät hallia. Se oli minun surutyöni”, Valkama muistelee.

Apua koulutuksesta

Salon seutukunta nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi syyskuussa 2009. Vuoden sisällä Nokialta ja sen alihankkijoilta väheni lähes 2 000 työpaikkaa.

Kolme vuotta myöhemmin 1 000 henkilöä sai jälleen lähteä Nokialta. Pian koko tehdas suljettiin. Viimeinen isku tuli tänä vuonna, kun Microsoft päätti irtisanoa Salosta noin 1 000 työntekijää ja lakkauttaa Salon tuotekehitysyksikön.

”Ihan alussa piti tietoisesti miettiä, että nousee ylös aamulla, vaihtaa päivävaatteet ja säilyttää päivärytmin”, Kaisa Valkama muistelee irtisanomisensa jälkeisiä aikoja.

”Aluksi piti tietoisesti miettiä, että nousee aamulla ylös ja vaihtaa päivävaatteet.”

Valkama tarttui entisille nokialaisille tarjottuihin koulutuksiin. Ensimmäisenä kesänä irtisanomisen jälkeen hän osallistui valmennukseen, jossa käytiin läpi työnhakukanavia, tutustuttiin vuokratyöfirmoihin, päivitettiin cv ja opeteltiin tekemään työhakemuksia.

”Myös henkinen tuki oli tärkeää. Oli vaikea päästä irti ajatuksesta, että olin tehnyt jotain pahaa enkä kelpaa enää työntekijänä”, Valkama muistelee.

Myöhemmin Valkama kävi osto- ja hankintatoimen koulutuksen. Tarkoituksena oli saada todistus osaamisesta, jota oli vuosien saatossa kertynyt. Viimeksi Valkama hakeutui yksityisen tekstiiliyrityksen järjestämään teollisuusompelijan rekrytointikoulutukseen.

”Ilmoituksessa sanottiin, että koulutuksen tavoitteena on työllistää kuusi henkilöä vakituisesti. Käytännössä kukaan ei päässyt kurssilta vakitöihin”, Valkama kertoo.

Palkkatukirahat lopussa

Nokian jälkeen Valkama on ollut lyhyitä aikoja töissä. Siwan apulaismyymäläpäällikön vuorotteluvapaan sijaisuus kesti puoli vuotta. Keväällä 2014 hän kävi tasoittamassa ruuhkahuippua Fiskarsin tehtaalla Karjaalla. Vuosi sitten syksyllä työt kutsuivat Taalintehtaalle kuudeksi viikoksi. Sen jälkeen lähetetyt työhakemukset eivät ole tuottaneet tulosta.

”Olisin oikeutettu palkkatukeen ja voisin käyttää sitä porkkanana työnhaussa. Tämän vuoden palkkatukirahat kuitenkin loppuivat Salossa jo keväällä”, Valkama puuskahtaa.

”Miksei lakia voisi muuttaa niin, että sivutoimista yrittämistä voisi kokeilla työttömyysturva-aikana?”

Yrittäjyyttä Valkama ei ole vakavasti harkinnut. Monelle se voisi hänen mielestään sopia, jos yrittäjäksi lähteminen olisi nykyistä yksinkertaisempaa ja turvallisempaa.

”Miksei lakia voisi muuttaa niin, että sivutoimista yrittämistä voisi kokeilla työttömyysturva-aikana? Tuloille voisi olla raja, jonka ylityttyä ne laskettaisiin päätuloksi”, Valkama ehdottaa.

Petri Tokolan varma työ Nokialla vaihtui pitkiin päiviin startup-yrityksessä.

Petri Tokolan varma työ Nokialla vaihtui pitkiin päiviin startup-yrityksessä.

Petriä onnisti heti

Suuri osa Salon entisistä nokialaisista on jo työllistynyt. Harva on kuitenkaan löytänyt uuden työn yhtä mutkattomasti kuin Petri Tokola.

Kemistä Saloon muuttanut Tokola rekrytoitiin Nokialle vuonna 1998. Eri työtehtävien jälkeen hän päätyi lopulta tuotannon kehittämisen pariin.

Vuoden 2012 alussa Tokolan nykyinen kollega alkoi houkutella häntä töihin startup-yritykseen. Työn sisältö olisi ollut suunnilleen sama kuin Tokolan tehtävä Nokialla eli tuotannon, sisäisen logistiikan ja työpisteiden kehittämistä mahdollisimman toimiviksi ja tehokkaiksi.

”Asia jäi hautumaan, koska minulla oli varma työpaikka Nokialla”, Tokola naurahtaa.

”Olen onnellinen salolainen.”

Mieli ehti muuttua parin seuraavan kuukauden aikana. Tieto irtisanomisista tuli yllätyksenä kaikille. Tokolan työsopimus Nokialla päättyi heinäkuussa, ja uusi työ alkoi heti elokuussa.

”Olen onnellinen salolainen. Meikäläisen lotto-onnet tuli käytettyä tuossa kohtaa, eli enää ei kannata laittaa rivejä sisään”, hän virnistää.

Petrin työpäivät ovat nyt pidempiä kuin Nokialla, mutta työ on vaihtelevampaa.

”Tunnen aika monta sairaanhoitajaa, jotka ennen kasasivat puhelimia.”

”Aika moni entisistä kollegoista on työllistynyt. Tunnen monta sairaanhoitajaa, jotka ennen kasasivat puhelimia”, Tokola kertoo.

Työt vähenivät muillakin aloilla

Uudehkot omakotitalot levittäytyvät maisemaan Tupurin kaupunginosassa muutaman kilometrin päässä Salon keskustasta. Sinne ovat asettuneet monien nokialaisten tapaan myös Iranista lähtöisin oleva Nima Eftekharshenas ja virolainen Kristina Vool.

Eftekharshenas ja Vool tapasivat 2000-luvun alussa suomen kielen kurssilla. Kumpikin löysi vakituisen työn Nokialta, ja perheeseen syntyi kaksi lasta.

Vaikka Kristina Vool ja Nima Eftekharsenas puhuvat erinomaista suomea, Nima on kohdannut ennakkoluuloja työnhaussa.

Vaikka Kristina Vool ja Nima Eftekharsenas puhuvat erinomaista suomea, Nima on kohdannut ennakkoluuloja työnhaussa.

Irtisanomisen jälkeen Eftekharshenas kouluttautui LVI-asentajaksi ja Vool myyjäksi. Työt olivat kuitenkin tiukassa. Vool työskenteli viime vuoden loppuun asti osa-aikaisena myyjänä. Työpäiviä saattoi olla 2 tai 20 kuukaudessa.

Nyt Eftekharshenas tekee LVI-alan töitä tarvittaessa töihin kutsuttavan sopimuksella. Se tarkoittaa, että illalla saattaa tulla kutsu töihin seuraavaksi päiväksi.

”Yhteen työpaikkaan voi olla satoja hakijoita.”

”On ollut haastavaa päästä edes työhaastatteluun. Yhteen työpaikkaan voi olla satoja hakijoita. Työnantajat eivät lue kaikkia hakemuksia läpi”, Eftekharshenas arvioi.

Myös LVI-alalla on aiempaa vähemmän töitä Salossa. Ihmiset eivät rakennuta uusia taloja yhtä paljon kuin aiemmin. Remontteja lykätään ja teetetään vain pakolliset korjaukset.

Talousongelmat painavat

Mitä kauemmin työttömyys kestää, sitä enemmän se alkaa vaikuttaa ihmisten toimeentuloon. Eftekharshenasin ja Voolin perheessä eniten ongelmia tuottaa taloudellinen pärjääminen.

”Joudumme nykyisin nostamaan lainaa, että saamme laskut ja asuntolainan lyhennykset maksettua ajallaan”, Eftekharshenas huokaa.

”Lapset ovat etusijalla, mutta heidän harrastuksistaan on täytynyt tinkiä”, Vool lisää.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan aikana tilanne oli vielä siedettävä, mutta sen loputtua tilanne on muuttunut tukalaksi. Asumistukea saisi asumiskuluihin, mutta omistusasunnon lainan lyhentämiseen sitä ei tipu.

Asumistukea saisi asumiskuluihin, mutta omistusasunnon lainan lyhentämiseen sitä ei tipu.

Pariskunta kävi kunnan sosiaalitoimistossa kysymässä, olisiko heidän mahdollista saada toimeentulotukea. Sen hakeminen tuntui kuitenkin hankalalta.

”Laskut tulevat suoraan verkkopankkiin. Minun pitäisi ensin mennä tulostamaan ne johonkin, että saisin ne hakemukseen mukaan”, Vool kuvaa.

Perhe on valmis muuttamaan työn perässä, mutta sekään ei ole yksinkertaista. Asuntojen hinnat ovat laskeneet Salossa. Vaikka koti saataisiin myytyä, siitä jäisi silti velkaa maksettavaksi. Muutto tyhjän päälle toiseen kaupunkiin ei houkuttele.

Pitkään Salossa asunut pariskunta puhuu hyvää suomea. Tästä huolimatta Eftekharshenas on törmännyt syrjintään.

”Kun soitan työpaikasta, minulle saatetaan nauraa ja sanoa, että en mä tuollaista ota hommiin. Tai kun sanon nimeni, ne sanovat ei kiitos ja sulkevat puhelimen. Vaikka minulla olisi 10 vuotta työkokemusta, en ehtisi kertoa sitä.” ■

 

Salo on köyhä mutta rakas

Turun yliopisto ja Kelan tutkimusosasto ovat yhdessä tutkineet rakennemuutoksen vaikutuksia Salossa. Muuttuva Salo 2013–2023 -tutkimuksessa seurataan ihmisten terveyden, toimeentulon, hyvinvoinnin ja työllisyyden kehitystä Salossa sekä aluetalouden muutosta. Pitkäkestoisen tutkimuksen ensimmäiset välitulokset julkistettiin keväällä.
Tutkimuksen mukaan Saloon maksetut asumistukimenot ovat tuplaantuneet vuosien 2009 ja 2014 välillä. Lisäksi joka viides työtön kotitalous on joutunut turvautumaan kunnan maksamaan toimeentulotukeen.

Vaikka työttömät suhtautuvat pessimistisesti Salon tulevaisuuteen, kaikki eivät ole valmiita muuttamaan muualle. Tutkimuksen mukaan yhdensuuntainen työmatka saisi olla keskimäärin 55 minuuttia. Maahanmuuttajat ovat kantasuomalaisiin verrattuna valmiimpia muuttamaan työn perässä.

”Rekisteritietojen perusteella salolaiset ovat olleet muita suomalaisia halukkaampia lähtemään lyhyisiin työsuhteisiin. Myös koulutuksiin ja palkkatuettuun työhön on hakeuduttu aktiivisesti”, kertoo tutkija Sari Kehusmaa Kelan tutkimusosastolta.

Terveyspalvelut ovat ruuhkautuneet

Aluetalouden näkökulmasta katsottuna Salon muutos on ollut raju. Vuonna 2010 yhteisöveroa kertyi kunnalle lähes 60 milj. vuodessa. Vuonna 2013 tuotto oli enää 7,5 milj. euroa.

Samanaikaisesti palvelujen käyttö on lisääntynyt, kun työttömät ovat siirtyneet työterveyshuollosta julkisen terveydenhoidon piiriin.

”Joka neljäs työtön vastasi kyselyssä, ettei ole päässyt hoitoon riittävän nopeasti”, Kehusmaa sanoo.

Vaikka alueelle on myönnetty tukirahaa miljoonia euroja, sitä ei kuitenkaan saa käyttää esimerkiksi peruspalvelujen kehittämiseen.

”Asiantuntijahaastattelujen perusteella tukijärjestelmä tuntuu hyvin jäykältä. Tällaisessa tilanteessa pitäisi pystyä tekemään uusia ja luovia ratkaisuja, mutta se on 
vaikeaa nykyjärjestelmän ehtojen rajoissa”, analysoi tutkija Minna Ylikännö Turun 
yliopistosta.

Lue myös: Muuttuva Salo. Kyselytutkimus äkillisen rakennemuutoksen alueen 
asukkaiden hyvinvoinnista.

 

Miten rakennemuutosalueita pitäisi tukea?

Petteri Orpo, sisäministeri, kokoomus

Miten hallitus aikoo helpottaa yrittäjän asemaa, kun ihmisiä ohjataan koko ajan useammin yrittäjäpolulle?
Salossa vieraillessamme lupasimme pääministerin kanssa selvittää, voisivatko työttömät aloittaa yritystoiminnan ilman työttömyysturvaetuuksien katkeamista. Nykylainsäädännön mukaan se ei ole mahdollista. Olen myös tyytyväinen hallitusohjelman yrittäjämyönteiseen otteeseen. Esimerkkinä voisin nostaa esille verotukseen tulevan 5 %:n yrittäjävähennyksen.

Olli Rehn, elinkeinoministeri, keskusta

Miksi Euroopan globalisaatiorahaston tukea (EGR) ei voida käyttää nykyistä laaja-alaisemmin rakennemuutosalueen vahvistamiseen?
EGR-tuki on tarkoitettu irtisanottujen henkilöiden työllistymisen tukemiseen, eli sitä ei voi käyttää laajemmin yritysten tai kuntien toiminnan vahvistamiseen. Tuesta suurin osa suunnataan koulutukseen ja palkkatukeen. Näin palkkatukeen on saatu runsaat resurssit nykytilanteessa, jossa kansallinen palkkatukirahoitus on kortilla.

Hanna Mäntylä, sosiaali- ja 
terveysministeri, perussuomalaiset

Miten terveyspalvelujen tarjontaa voitaisiin tukea rakennemuutospaikkakunnilla?
Mietin, voisivatko työterveyshuollon palvelut jatkua jonkin aikaa irtisanomisen jälkeen, ilman että verottaja tulkitsee sitä verotettavaksi tuloksi. Työterveyshuollossa on usein paras asiantuntemus kyseisten ihmisten tilanteesta ja tieto irtisanomisen taustoista ja yhteyksistä. Tästä asiasta voisi käydä keskustelua ja selvittää, olisiko verokohtelua mahdollista muuttaa.