Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Perustoimeentulotuen työnjakoa hiotaan loppuun asti

Perustoimeentulotuki siirtyy vuoden vaihteessa Kelan hoidettavaksi. Parhaillaan työstetään yhteisiä pelisääntöjä asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden ja olosuhteiden huomioimiseksi.
Teksti Johanna Hytönen

Miten kuntien ja Kelan työn­­ja­osta päätetään ja missä vaiheessa päätöksenteko on, Kuntaliiton erityis­asiantuntija Ellen Vogt?

Keskinäisestä työnjaosta säädetään laissa. Kelalla on itsenäinen järjestämisvastuu perustoimeentulotuesta siihen liittyvine kohtuuharkintoineen ja kunnalla taas vastuu täydentävästä toimeentulotuesta. Lisäksi kunnat huolehtivat edelleen sosiaalityön palvelujen järjestämisestä ja asiakkaiden sosiaalityöstä, kuten tähänkin asti. Kunnille jäi kuitenkin rahoitusvastuu perustoimeentulotuesta.

Käytännön toimeentulotukityössä lainsäädännöllä määritelty työnjako ei välttämättä tule olemaan helppo. Pitää esimerkiksi löytää yhteiset pelisäännöt, toimintamallit ja käytännöt tilanteisiin, joissa Kelan harkinta poikkeaa kunnan sosiaalityön ammattilaisten tekemästä arviosta. Lisäksi täytyy löytää hyvät ja toimivat käytännöt siihen, että oikeat asiakkaat ohjautuvat sosiaalihuollon palvelujen piiriin.

Lailla on haluttu parantaa kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tuen saatavuutta. On kuitenkin syytä muistaa, että yhdenvertaisuus ei ole sama asia kuin yhdenmukaisuus. Jää nähtäväksi, miten perustoimeentulotuen myöntämisessä pystytään tulevaisuudessa ottamaan huomioon kansalaisten yksilölliset tarpeet ja olosuhteet.

Uusi järjestelmä on kansainvälisestikin edelläkävijä. Miten sen toimivuus varmistetaan?

Laissa kunnat ja Kela on velvoitettu yhteistyöhön. Kelan vakuutuspiirien ja kuntien työntekijät ovat vuoden aikana tavanneet, tutustuneet toistensa tehtäväkenttään ja pohtineet yhdessä, miten palvelut voidaan toteuttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Yhteistyötä on jo testattu Vantaalla. Tiedonsiirtoon liittyy haasteita, joita ei ole vielä pystytty kattavasti ratkaisemaan. Kela on rakentanut kuntien käyttöön katselujärjestelmän, jonka avulla Kela pystyy siirtämään hakemuksia ja muuta tietoa kunnalle.

Miten vältetään päällekkäistä työtä Kelassa ja kunnissa?

Perustoimeentulotuen siirrosta säädetty laki on tehty vanhan lain päälle. Se hankaloittaa työnjaon suunnittelua ja lain toimeenpanoa. Siksi olisi käynnistettävä toimeentulotukilain kokonaisuudistus, jossa työnjaosta voitaisiin säätää selkeämmin. Voi olla, että päällekkäistäkin työtä tulee tehdyksi. Asiakkaat tuskin erottelevat apua tarvitessaan, onko avuntarjoaja Kelan vai sosiaalitoimen työntekijä. Vaarana voi kuitenkin olla, että asiakkaat joutuvat ohjatuksi väärään paikkaan tai että heidän asiansa ei tule hoidetuksi.

Miten perustoimeentulotuen siirto Kelaan vaikuttaa kuntatalouteen?

Kela on arvioinut perustoimeentulotuen kustannusten nousevan alikäytön poistumasta johtuen 75–100 milj. euroa. Tämä tietää kunnille suurempaa rahoitusvastuuta perustoimeentulotuesta kuin tähän asti. Lisäksi valtio leikkaa kuntien valtionosuuksia pienentyvien hallintokustannusten vuoksi arvionsa perusteella lähes 70 milj. euroa. Kuntaliitto on pitänyt arviota ylimitoitettuna.

Toisaalta siirto voi tuoda myös säästöjä, joita ei osata etukäteen arvioida. Voi esimerkiksi olla, että tulojen katkonaisuudesta ja ensisijaisten etuuksien myöntämisen hitaudesta johtuva velkaantuminen vähenee, kun perusturvasta huolehtiva taho vastaa myös perustoimeentulotuesta ja tuen hakeminen muuttuu nykyistä helpommaksi. Todennäköisesti myös ensisijainen sosiaaliturvajärjestelmä tehostuu ja sen uudistaminen helpottuu, kun perusturvan aukkokohdat tulevat näkyviksi Kelan tehokkaan tilastoinnin ansiosta. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miten sosiaaliturva tukee työllistymistä.