Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Maahanmuuttajien sosiaaliturvasta perusteellinen tutkimus

Osa maahanmuuttajista saa paljon Kelan etuuksia, koska he ovat pienituloisia.
Teksti Jouko Verho, erikoistutkija, Kelan tutkimusosasto & Jussi Tervola, tutkija, Kelan tutkimusosasto

Työikäisten keskimääräiset sosiaaliturvaetuudet kantaväestölle sekä maahanmuuttajaryhmille vuonna 2011.

Harva Kelan etuuksiin liittyvä aihe herättää keskustelupalstoilla enemmän intohimoja kuin maahanmuuttajien sosiaaliturva. Tutkimustietoa maahanmuuttajien sosiaaliturvan käytöstä on kuitenkin ollut niukasti saatavissa. Kenties tärkeimpänä syynä tähän on ollut se, että rekisteriaineistoissa ei ole ollut valmiina tietoa siitä, ketkä ovat maahanmuuttajia.

Kelassa on valmistunut tutkimus, jossa on selvitetty yksityiskohtaisesti, miten eri maahanmuuttajaryhmät ovat käyttäneet sosiaaliturvaa ja miten käyttö eroaa kantaväestöstä. Tarkastelussa oli toimeentulon kannalta merkittäviä etuuksia, kuten työttömyysturva, asumisen tuet, opintotuki sekä perhe- ja eläke-etuudet. Tarkastelun ulkopuolelle jäivät sairastamiseen liittyvät Kelan etuudet samoin kuin toimeentulotuki, josta on jo aikaisemmin valmistunut tutkimus helsinkiläisten maahanmuuttajien osalta.

Aineistoa monesta lähteestä

Tutkimusta varten muodostettiin kattava tutkimusaineisto yhdistämällä tietoja Kelan etuusrekistereistä sekä muista lähteistä. Maahanmuuttajataustan määrittämisessä hyödynnettiin Väestörekisterikeskuksen tietoja henkilön syntymävaltiosta ja äidinkielestä. Muita keskeisiä tietoja olivat muun muassa henkilön maahanmuuton ajankohta ja muuton syy.  Aineisto kattaa koko Suomen väestön etuuksien käytön vuonna 2011.

Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen joukko, joten heidät jaettiin neljään ryhmään: OECD-maista, entisen Neuvostoliiton maista, pakolaismaista ja muista maista muuttaneisiin. Viro luokiteltiin OECD-maaksi. Pakolaismaiksi luokiteltiin maat, joissa pakolaisuus tai muut humanitaariset perusteet oli kirjattu merkittäviksi muuton syyksi.

Vain 3,6 % väestöstä

Suomessa oli vuonna 2011 noin 190 000 henkilöä, jotka ovat ensimmäisen polven maahanmuuttajia. Vaikka maahanmuuttajien määrä oli yli kaksinkertaistunut edellisten kymmenen vuoden aikana, heidän väestö­osuutensa oli edelleen vain 3,6 %. Maahanmuuttajaryhmistä suurin oli OECD-maista muuttaneet, joita oli noin
66 000 henkilöä. Pienin oli muut maat -ryhmä, johon kuului noin 37 000 henkilöä.

Maahanmuuttajien ikäjakauma on työmarkkinoita ajatellen erittäin suotuisa. Kun kantaväestöstä vain neljäsosa oli 19–39-vuotiaita vuonna 2011, maahanmuuttajista tähän ikäryhmään kuului lähes puolet. Vanhuksia maahanmuuttajissa oli toistaiseksi hyvin vähän.

5 % etuuksien yhteissummasta

Tarkasteltuja sosiaalietuuksia maksettiin 17–64-vuotiaalle maahanmuuttajaväestölle noin viisi prosenttia eli 660 miljoonaa euroa. Etuussumma oli suurin pakolaismaista muuttaneilla, noin 6 500 euroa vuodessa asukasta kohden. Entisen Neuvostoliiton ryhmässä summa oli hieman yli 4 000 euroa asukasta kohden eli vähän kantaväestöä suurempi. Muut maat -ryhmässä keskimääräinen summa oli pienempi, noin 3 000 euroa. Kantaväestön tasoa nostivat maahanmuuttajiin nähden alle 65-vuotiaiden työeläkkeet, joista työkyvyttömyyseläkkeitä oli noin puolet. Ilman työeläkkeitä kantaväestön summa jäi noin 2 500 euroon, mikä vastaa OECD-maista muuttaneiden tasoa.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että maahanmuuttajien työllisyys paranee huomattavasti Suomeen muuton jälkeen kymmenen ensimmäisen vuoden aikana. Suomessa maahanmuutto on lisääntynyt vasta hiljattain, minkä vuoksi työmarkkinoille integroituminen on monilla vielä käynnissä. Etuuksien käytössä tämä näkyy siten, että työttömyysetuudet ovat selvästi pienempiä pidempään maassa olleilla. Toisaalta heillä työmarkkinatuki vaihtuu ansiosidonnaiseksi työttömyysturvaksi. Koska maahanmuuttajat tulevat Suomeen keskimäärin alle 30-vuotiaina ja monet heistä perustavat perheen maahantulon jälkeen, lisääntyvät lapsiperheiden etuudet hieman maassaoloajan pidentyessä.

Etuuksissa eroja

Heikon työllisyystilanteensa vuoksi maahanmuuttajat käyttivät työttömyystukia kaksi kertaa yleisemmin kuin kantaväestö. Vähäisen työhistorian vuoksi työmarkkinatuki on maahanmuuttajien merkittävin etuustyyppi. Ryhmittäiset erot ovat kuitenkin hyvin suuret. OECD-maista muutetaan tyypillisesti työn vuoksi, ja tästä ryhmästä työttömyysetuuksia sai joka viides. Pakolaismaista muuttaneista taas 46 % sai työttömyysetuuksia. Muut maat -ryhmässä työttömyysetuuksia sai 26 % työikäisistä, ja entisen Neuvostoliiton ryhmässä osuus oli 36 %.

Asumistuet ovat tarveharkintaisia etuuksia, joita maksetaan erityisesti pienituloisille. Pienituloisuuden vuoksi maahanmuuttajat käyttivät asumistukia yli kaksi kertaa enemmän kuin kantaväestö. Maahanmuuttajat saivat pääasiassa yleistä asumistukea, mutta he saivat myös eläkkeensaajan asumistukea enemmän kuin kantaväestö. Yleistä asumistukea saavat maahanmuuttajaperheet ovat kantaväestöä useammin lapsiperheitä, ja he myös asuvat selvästi ahtaammin.

Maahanmuuttajien työllisyys paranee kymmenen ensimmäisen vuoden aikana.

Opintotukea maahanmuuttajat käyttivät hieman kantaväestöä vähemmän, ja heidän opintonsa painottuvat kantaväestöä enemmän toiselle asteelle. Opintotukea saaneet maahanmuuttajat olivat keskimäärin yli kaksi vuotta kantaväestön saajia vanhempia. Tämä voi johtua maahanmuuttoiästä tai kielen opiskelun aiheuttamasta viiveestä.

Myös perhe-etuuksia maahanmuuttajat käyttivät kantaväestöä enemmän. Kun saajaosuudet suhteutetaan ikärakenteeseen, erot kantaväestöön ovat kuitenkin pieniä. Esimerkiksi lapsilisän saajilla oli keskimäärin 1,8 lasta molemmissa ryhmissä. Pakolaismaat kuitenkin erottuivat muista ryhmistä siinä, että tässä ryhmässä lapsiluku oli keskimäärin 2,3 ja äitien keski-ikä oli reilun vuoden alempi. Lastenhoidon tukia maahanmuuttajat käyttivät hieman kantaväestöä useammin.

Eläkkeitä maahanmuuttajat saivat sen sijaan hyvin vähän, mikä johtui ensisijaisesti heidän ikärakenteestaan. Voi pitää jopa hieman yllättävänä, että työikäisissä maahanmuuttajissa oli selvästi kantaväestöä vähemmän työkyvyttömyyseläkkeen saajia. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa maahanmuuttajat saavat tutkimusten perusteella kantaväestöä enemmän työkyvyttömyyseläkkeitä. Pakolaismaista muuttaneilla työkyvyttömyyseläkkeiden käyttö oli lähempänä kantaväestön tasoa. Koska pakolai­suus todennäköisesti lisää työkyvyttömyyden riskiä, heidän kohdallaan voi olla kyse työkyvyttömyyseläkkeen alikäytöstä.

Työttömyys selittää

Tulosten perusteella työikäiset maahanmuuttajat käyttivät asukasta kohden noin neljänneksen kantaväestöä enemmän sosiaalietuuksia, kun vanhuuseläkkeitä ei lasketa mukaan. Maahanmuuttajaryhmien väliset erot olivat suuria: pakolaismaista muuttaneet käyttivät eniten etuuksia, kun taas OECD-maista muuttaneiden etuudet asukasta kohden olivat pienempiä.

Maahanmuuttajien suurempi etuuksien käyttö tulkitaan toisinaan virheellisesti niin, että samassa tilanteessa olevalle maahanmuuttajalle maksettaisiin kantaväestön edustajaa suurempia etuuksia. Asumisperusteisen sosiaaliturvalainsäädännön vuoksi etuudet ovat kuitenkin yhtäläiset kaikille Suomessa asuville. Nyt saadut tulokset selittyvät ensisijaisesti maahanmuuttajien heikosta työllisyystilanteesta. ■

Tervola J, Verho J. Maahanmuuttajien sosiaaliturvan käyttö vuonna 2011. Kela, Työpapereita 64. 2014.

Aikaisempi tutkimus toimeentulotuesta

Tervola J, Verho J. Toimeentulotuki ja maahanmuuttajat Helsingissä. Julkaisussa: Ahola E, Hiilamo H, toim. Köyhyyttä Helsingissä. Toimeentulotuen saajat ja käyttö 2008–2010. Helsinki: Kela, Sosiaaliturvan tutkimuksia 127, 2013: 71–88.