Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Maahanmuuttaja on vaarassa syrjäytyä

Tukiverkosto voi estää syrjäytymistä, sanoo palkittu Sunniva Drake.
Teksti Laura KosonenKuvat Ville Rinne
Maahanmuuttajia perehdytetään 
peruspalveluihin Espoossa rohkeasti vapaaehtoisvoimin, kertoo Sunniva Drake.
Maahanmuuttajia perehdytetään 
peruspalveluihin Espoossa rohkeasti vapaaehtoisvoimin, kertoo Sunniva Drake.

Johtaako pakolaisuus automaattisesti syrjäytymiseen? Kirjastonjohtaja ja kirjailija Sunniva Draken vastaus on tietenkin ei. Hän on tuonut maahanmuuttajien ongelmia ja maahanmuuttopolitiikan kysymyksiä julkiseen keskusteluun.

Drake pitää syrjäytymistä kuitenkin suurena riskinä maahanmuuttajalle. Se johtuu hänen mielestään suomalaisesta yhteiskunnasta.

Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti vaikeneva, epäluuloinen ja eristäytyvä.

Sunniva Drake: Meiltä puuttuu kyky dialogiin. Suomalainen yhteiskunta on perinteisesti vaikeneva, epäluuloinen ja eristäytyvä. Maahanmuuttoon suhtautumiseen vaikuttavat inhimilliset tunteet, kuten pelko. Emme kuitenkaan ole maapallolla ainutlaatuinen pläntti, joka voisi eristäytyä muista.

Niillä maahanmuuttajilla, joilla on edes yksi aito kontakti kantasuomalaiseen henkilöön tai yhteisöön, on paremmat mahdollisuudet menestyä. Kulttuurien kohtaamattomuus on suurin ongelmamme.

Työnantajien asenteet vaikeuttavat maahanmuuttajien asemaa

Maahanmuuttajan keskimääräinen tie työelämään kestää 8–10 vuotta, kerrotaan työ- ja elinkeinoministeriön muutaman vuoden takaisessa raportissa. Suurin este työllistymiselle on puutteellinen suomen kielen taito.

Sunniva Drake: Työnteko auttaa aina kiinnittymään uuteen maahan. Meidän pitäisi luopua tiukoista kielivaatimuksista, ja niin on jo alettukin tehdä monissa yrityksissä.

Suurin este työllistymiselle on puutteellinen suomen kielen taito.

Lähes kaikki maahanmuuttajat haluavat tehdä työtä. Työllistymisen suurin este on suomalaisten työnantajien korvien välissä. Työnantajilla on liian vähän kokemusta kulttuurien kohtaamisesta. Myös tietoa puuttuu: moni ei tiedä, että turvapaikanhakijoilla on oikeus tehdä töitä Suomessa.

Meidän pitäisi pystyä tarjoamaan maahanmuuttajille monipuolisempia välineitä, joiden avulla he voivat siirtyä aktiivisesti itse elämässä eteenpäin. Oppisopimuskoulutus voisi olla hyvä väylä päästä kiinni työelämään. Sen pitäisi olla työnantajille nykyistä edullisempaa.

Myös sosiaaliturvan monimutkaisuus aiheuttaa hankaluuksia monille maahanmuuttajille.

Sunniva Drake: Peruspalvelumme tuotetaan nyt karsinaperiaatteella. Maahanmuuttaja asioi yksin viranomaisten kanssa. Olemme kehittäneet Espoon kaupunginkirjastossa toisenlaista mallia. Tarjoamme maahanmuuttajille apua ryhmässä, jossa on mukana tulkkeja, vapaaehtoisia avustajia ja kirjaston henkilökuntaa.
Asiakkaita saattaa olla pöydän ääressä useampi kerrallaan. Heidän asioitaan käydään läpi kuten torikokouksessa: porukalla keskustellen ja toinen toisiltamme oppien.

Kunnat voisivat luoda verkostoja maahanmuuttajien tukemiseksi

Ulkomaalaiskysymykset ovat herättäneet viime vuosina aiempaa kärkkäämpiä mielipiteitä.

Sunniva Drake: Viime vuosina Suomi on tehnyt suuria virheitä suhtautumisessaan turvapaikanhakijoihin. Yhteiskunta olisi voinut suhtautua tulijoihin uutena reservinä, isona joukkona potentiaalisia työikäisiä ihmisiä. On väärin sulkea ihmiset toimettomina vastaanottokeskuksiin.

Kuntien täytyisi luoda perhe- ja ystävyysverkostoja nykyistä aktiivisemmin. Verkostoja rakentuu luontevasti esimerkiksi päiväkotien ympärille.

Maahanmuuttajanaisten kotoutuminen on erityisen tärkeää seuraavan sukupolven kannalta. Koulutetut naiset haluavat kouluttaa myös lapsensa. ¶

Sunniva Drake
  • 61-vuotias Espoon kaupunginkirjaston aluejohtaja ja kirjailija
  •  Pitänyt esillä maahanmuuttajien 
asemaa niin työssään kuin yksityishenkilönä ja vihreiden poliitikkona
  •  Sai tänä vuonna Suomen PENin sananvapauspalkinnon ja Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin Ennakkoluuloton edelläkävijä 
-tunnustuksen
  • Asia, jonka muuttaisin sosiaaliturvassa: Turvapaikan hakija saa 120 euroa 
vuodessa suomen kielen koulutukseen. Se ei riitä tehostettuun opetukseen. Kielen oppiminen vaikuttaa valtavasti kotoutumiseen.