Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Lääkkeiden saatavuus halutaan varmistaa

Apteekkialan vapauttaminen ei välttämättä parantaisi lääkkeiden saatavuutta.
Teksti Jussi FörbomKuvat Antti Pulkkinen
Hallitus käsitteli apteekkialan vapauttamista puoliväliriihessään.
Hallitus käsitteli apteekkialan vapauttamista puoliväliriihessään.

Hallituksen puoliväliriihen perusteella näyttää siltä, että Suomi ei seuraa Ruotsin mallia ja vapauta apteekkitoimialaa. Apteekin voi tulevaisuudessakin omistaa vain siinä itse työskentelevä proviisori. Fimea myös edelleen päättää, mihin apteekin voi perustaa.

Apteekkien määrää halutaan kuitenkin lisätä nostamalla toimipistelupien määrää. Hallituksen puoliväliriihessään ehdottamat muutokset noudattavat vuonna 2014 istuneen Sosiaali- ja terveysministeriön lääkehuoltotyöryhmän maltillisia johtopäätöksiä.

Ruotsissa vapaa kilpailu, Viro peruuttaa

Ruotsissa apteekkimarkkinat vapautettiin kilpailulle jo 2010, mikä lisäsi tuntuvasti apteekkien määrää. Uudistuksen alkaessa apteekkeja oli maassa 929 ja tämän vuoden alussa niitä oli 1 392.

Maaliskuussa valmistuneen laajan selvityksen mukaan apteekkien lukumäärä ei Ruotsissa ole taannut syrjäseutujen apteekkipalveluja tai lääkkeiden saatavuutta apteekeissa. Kolmen tutkijan syksyllä 2016 julkaiseman raportin mukaan uudistuksessa ei myöskään riittävästi pohdittu reseptilääkkeiden saatavuutta. Se heikkeni vapauttamisen myötä.

Virossa päätettiin lokakuussa 2015 palata takaisin apteekkien proviisoriomistukseen. Päätös perustui muun muassa Suomen hyviin kokemuksiin proviisoriomistuksesta.

Virossa apteekkeja on paljon, mutta niistä vain noin 70 % toimii kaupungeissa.

Apteekkarilehden 30.10.2015 julkaiseman uutisen mukaan apteekkeja on Virossa paljon, mutta niistä noin 70 % toimii kaupungeissa. Kaupunkiapteekit myös houkuttelevat työvoimaa pieniä maaseutuapteekkeja paremmin.

Tanskan apteekkiuudistuksessa päätettiin sallia edelleen ainoastaan proviisoriomistus. Apteekkien määrästä ja sijainnista päättävät niin ikään yhä viranomaiset. Tanskassa apteekkari saa nyt kuitenkin perustaa jopa seitsemän sivuapteekkia 75 kilometrin säteelle pääliikkeestään.

Oriola sallisi apteekkiketjut

Suomalaisen lääketukkuyritys Oriola Oyj:n toimitusjohtaja Eero Hautaniemi uskoo silti kilpailun voimaan.

”Jotta saataisiin kunnollista kilpailua, apteekkien omistuspohja pitäisi vapauttaa. Nyt linjaukset ovat yhtä tyhjän kanssa potilaiden, kuluttajien ja yhteiskunnan kokonaisedun kannalta”, Hautaniemi linjaa.

Oriolan mukaan apteekkiketjut tehostaisivat toimintaa ja pienentäisivät yhteiskunnan lääkekustannuksia.

Hautaniemen mukaan apteekkiketjut tehostaisivat toimintaa ja antaisivat hintaviranomaisille mahdollisuuden laskea katevaatimuksia. Näin yhteiskunnan lääkekustannukset pienenisivät.

Ketjulla Hautaniemi viittaa ennen kaikkea Oriolan ja Keskon äskettäin perustamaan terveys-, kauneus- ja hyvinvointialan myymäläketjuun. Ensimmäiset myymälät ja verkkokauppa avataan syksyllä. Yritys haluaisi myydä liikkeissään myös lääkkeitä. Hautaniemi ei vielä uskalla ottaa kantaa siihen, mitä tarkoittaa hallituksen ehdotuksiin kirjattu lupaus laajentaa joidenkin itsehoitolääkkeiden myyntiä päivittäistavarakauppaan.

”Iso apteekkitoimija palvelisi myös syrjäseudulla”

Eero Hautaniemi korostaa, että isolla toimijalla on mahdollisuus ylläpitää lääkemyyntiä myös syrjäseuduilla. Se vastaisi hallituksen linjauksia lääkkeiden yhdenvertaisesta saatavuudesta ja lääketurvallisuudesta.

Hautaniemen mielestä viranomaiset voisivat edelleen määrätä apteekkien sijainnista alueilla, joilla riskit lääkkeiden saatavuudessa ovat suurimmat. Lääkkeiden käsittelyn ja lääkeneuvonnan vaatimaa asiantuntijuutta omistuspohjan vapauttaminen ei hänen mielestään uhkaa.

Lääkkeiden verkkokauppa on Suomessa vielä vähäistä.

Lääketurvallisuuteen liittyvän sääntelyn pitääkin pysyä paikallaan. Nyt Suomen järjestelmä ei kuitenkaan ota niitä kehitysaskeleita, joita se voisi ottaa, jos sääntelyä purettaisiin laajemmin”, Hautaniemi sanoo.

Kehitysaskeleilla Hautaniemi viittaa myös lääkkeiden verkkokauppaan, joka on Suomessa lapsenkengissään.

”Ruotsissa verkkokaupan osuus lääkkeiden kokonaismyynnistä on 4 %. Suomessa se on vain 1 %”, hän huomauttaa.

Apteekkiuudistus ei näyttäisi vaikuttavan lääkekorvauksiin

Kelan tutkimuspäällikkö Jaana Martikainen pitää hallituksen puoliväliriihessään esittämiä  muutosehdotuksia vähäisinä.

”Ehdotukset todennäköisesti vaikuttavat apteekkipalvelujen ja itsehoitolääkkeiden saatavuuteen ja mahdollisesti itsehoitolääkkeiden hintoihin”, hän toteaa.

Koska itsehoitolääkkeistä vain pieni osa on korvattavia, ei muutoksilla Martikaisen mukaan tulisi olemaan vaikutusta lääkekorvausten maksamiseen tai määrään.

”Toisaalta on varmaan hyvä rauhassa pohtia, mikä on säilyttämisen arvoista ja mitä asioita on syytä muuttaa”, hän lisää.

Rinnakkaislääkkeiden käyttö vähentäisi lääkekorvauksia

Vuonna 2016 lääkekorvauksia maksettiin noin 1,4 mrd. euroa. Summaa kasvattavat Jaana Martikaisen mukaan sekä huippukalliit lääkkeet että viitehintajärjestelmässä olevien lääkkeiden hintojen nousu.

Jos lääkekustannuksiin halutaan vaikuttaa, avainasemassa ovat lääkkeiden määräyskäytännöt, hintojen määräytymisperusteet sekä rinnakkaislääkkeiden välisen hintakilpailun edistäminen.

”Apteekkeja ja lääkekustannuksia tarkasteltaessa ei oleellista ole se, kuka apteekin omistaa, vaan se, miten apteekin kate muodostuu ja kuinka hyvin apteekki omilla toimillaan edistää edullisimpien lääkevalmisteiden käyttöä”, Martikainen toteaa.