Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva, Etuudet
|
27.5.2015

Lääkinnällinen kuntoutus laajenee

Vuoden 2016 alusta alkaen yhä useampi Asperger- tai ADHD-oireista kärsivä nuori tai työkykyinen vaikeavammainen pääsee vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.
Teksti Laura Kosonen | Kuvat Roope Permanto

Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi mahdollisuus kuntoutukseen, kertovat Tiina Suomela-Markkanen ja Lyyti Harju.

Vuoden 2016 alusta alkaen vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy ei enää riipu siitä, saako sen hakija vammaisetuutta. Kuntoutukseen pääsy ei enää edellytä, että kuntoutuja saa korotettua tai ylintä vammaistukea.

Uudistus tuo uusia asiakkaita Kelan kuntoutuksen piiriin.

”On olemassa joukko ihmisiä, joilla on selkeä kuntoutuksen tarve mutta jotka eivät ole tähän asti voineet saada Kelan kuntoutusta vammaisetuuskytköksen vuoksi”, kertoo Kelan asiantuntijalääkäri Tiina Suomela-Markkanen.

”Esimerkkinä voisi olla vaikkapa 16 vuotta täyttänyt Asperger- tai ADHD-oireista kärsivä nuori, jolla on huomattavia vaikeuksia suoriutua arjessa”, Suomela-Markkanen mainitsee.

Kun nuori täyttää 16 vuotta, vammaistuen myöntämisen edellytykset muuttuvat. Tähän asti on voinut käydä niin, että nuorelle ei ole enää myönnetty korotettua vammaistukea ja oikeus Kelan lääkinnälliseen kuntoutukseen on päättynyt. Lakiuudistuksen jälkeen kuntoutus voi jatkua, jos sille on tarvetta, vaikka vammaisetuuden taso muuttuisikin.

Yli 7 000 uutta asiakasta

Tiina Suomela-Markkasen mukaan uudistuksesta hyötyvät myös esimerkiksi MS-tautia sairastavat aikuiset ja selkäydinvammaiset henkilöt, jotka pärjäävät arjessa melko itsenäisesti mutta tarvitsevat silti kuntoutusta.

”Tavoitteena on, että myös työelämässä olevilla vaikeavammaisilla olisi paremmat mahdollisuudet päästä kuntoutukseen ja työkykyä voitaisiin näin tukea. Uudistuksella tähdätään oikea-aikaiseen ja yhä tehokkaampaan kuntoutukseen”, kuvailee Kelan terveysosaston lakimies Lyyti Harju.

Uudistus tuo arviolta 7 700 uutta asiakasta Kelan kuntoutuksen piiriin vuoteen 2017 mennessä. Kelan järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta sai viime vuonna 24 070 asiakasta.

Ensi vuoden alussa myös kuntoutuksen nimi muuttuu. Vaikeavammaisen lääkinnällinen kuntoutus on jatkossa nimeltään vaativa lääkinnällinen kuntoutus.
Lakiuudistus on pitkän työn tulos. Kela ja potilasjärjestöt ovat ajaneet jo vuosia vammaisetuuskytköksen purkua kuntoutuksessa.

Kuntoutus maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin, esimerkiksi jos henkilö pysyy kuntoutuksen ansiosta pidempään työelämässä.

Uudistus maksaa vuoden 2017 alusta lähtien arviolta 21,3 miljoonaa euroa vuodessa.

”Kustannukset ovat suhteellisia, sillä oikea-aikainen kuntoutus maksaa itsensä hyvin nopeasti takaisin, esimerkiksi jos henkilö pysyy kuntoutuksen ansiosta pidempään työelämässä. Toki kuntoutuksen vaikutukset myös elämänlaatuun voivat olla suuret”, Lyyti Harju toteaa.

Toimintakyky ratkaisee

Kuntoutusuudistus vaatii Kelalta tiivistä yhteistyötä julkisen terveydenhuollon kanssa. Avainasemassa ovat lääkärit, jotka laativat potilaille kuntoutussuunnitelmia.

Tiina Suomela-Markkanen kertoo, että Kelassa määritellään nyt yhteistyössä terveydenhuollon asiantuntijoiden kanssa, millaiset asiakkaat täyttävät vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kriteerit. Perusteena aiotaan käyttää toimintakykyä.

Olennaista ei ole diagnoosi vaan kuntoutuksen tarve ja toimintakyky.

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen myöntämisperusteet säilyvät samankaltaisina kuin aiemmin. Olennaista ei ole diagnoosi vaan kuntoutuksen tarve ja hakijan arvioitu toimintakyky. Saadakseen vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta asiakkaalla täytyy olla huomattavia vaikeuksia arjen toimissa. Päätöstä tehtäessä arvioidaan myös, onko kuntoutuksella mahdollista saavuttaa kuntoutussuunnitelmassa asetettuja tavoitteita.

Tiina Suomela-Markkanen toivoo, että Suomessa hyödynnettäisiin entistä useammin kansainvälistä ICF-luokitusta toimintakyvyn arvioinnissa.

”Siinä toimintakykyä arvioidaan tarkasti esimerkiksi liikkumisen, esineiden käsittelyn, siirtymisen sekä aisti- ja ajatustoimintojen perusteella.”

Kuntoutusta omassa arjessa

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, laitoskuntoutusta tai sopeutumisvalmennusta. Kuntoutuksessa korostetaan asiakkaan omaa aktiivisuutta ja pyritään ohjaavaan otteeseen.

”Haluamme tukea arjessa tapahtuvaa kuntoutumista. Yhteistyö kuntoutujan läheisten ihmisten sekä arjen toimijoiden, esimerkiksi koulun, kanssa on tärkeää”, Tiina Suomela-Markkanen huomauttaa.

”Kuntoutuksen tavoitteena on saada asiakkaan omat voimavarat käyttöön”, Lyyti Harju lisää. ■

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje