Kuntoutuspsykoterapiasta tuli vuonna 2014 Kelan toiseksi yleisin kuntoutusmuoto harkinnanvaraisen kuntoutuksen jälkeen. Tätä ennen kuntoutujamäärältään toiseksi yleisin oli vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus. Vuonna 2014 harkinnanvaraista kuntoutusta sai 44 860, kuntoutuspsykoterapiaa 25 050, vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta 24 070 ja ammatillista kuntoutusta 15 180 henkilöä.
Kuntoutujien määrä kasvoi kaikissa Kelan kuntoutusmuodoissa. Suhteellisesti suurinta kasvu oli ammatillisessa kuntoutuksessa, jossa kuntoutujien määrä lisääntyi 13,4 %. Tähän vaikutti se, että Kelan ammatilliseen kuntoutukseen pääsy helpottui vuoden 2014 alusta. Siitä lähtien kuntoutusta myönnettäessä on huomioitu sairauden lisäksi muut kuntoutujan elämäntilanteeseen vaikuttavat asiat. Ammatilliseen kuntoutukseen pääsyn tiukat kriteerit aiheuttivat sen, että kuntoutujien määrä pieneni viidenneksen vuodesta 2005 vuoteen 2013.
Kuntoutusajan toimeentuloturvana maksettavaa kuntoutusrahaa sai 56 700 henkilöä. Heidän lukumääränsä kasvoi edellisvuodesta 2,2 %.
100 000 kuntoutujan raja rikki
Kelan järjestämässä kuntoutuksessa olevien henkilöiden määrä ylitti ensi kertaa 100 000 henkilön rajan vuonna 2014. Kaikkiaan kuntoutujia oli 107 110, mikä oli
8,4 % enemmän kuin edellisvuonna.
Kelan yleisin kuntoutus on aikuisten psykoterapia, johon vuonna 2014 osallistui 17 060 henkeä. Määriltään isoja kuntoutuksia ovat fysioterapia, jota sai 14 670 henkeä, ja ASLAK-kurssit, joille osallistui 13 070 kuntoutujaa. Tyk-kuntoutusta järjestettiin 2 770:lle, mikä oli 15,7 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Yksilölliselle kuntoutusjaksolle osallistui harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa 5 970 henkeä ja moniammatilliseen yksilökuntoutukseen vaikeavammaisten kuntoutuksessa 2 980 henkeä.
Syynä useimmiten mielenterveyden häiriöt
Yleisin syy Kelan kuntoutukseen hakeutumiseen ovat mielenterveyden ongelmat. Ne syrjäyttivät tuki- ja liikuntaelinten sairaudet kuntoutuksen yleisimpänä sairauspääryhmänä 1990-luvun lopulla. Mielenterveyskuntoutujien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 2006 vuoteen 2014. Viime vuonna kuntoutusta sai mielenterveyden häiriöiden vuoksi 46 950 henkilöä.
Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi sai kuntoutusta 29 300 henkilöä. Useimmiten kuntoutukseen johti selkärangan sairaus.
Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi kuntoutusta sai 5 600 henkilöä. Useammalla kuin joka toisella heistä kuntoutuksen aiheutti aivoverisuonien sairaus. Hermoston sairauksista yleisimmät olivat MS-tauti ja CP-oireyhtymä, joiden vuoksi sai kuntoutusta noin 2 000 henkilöä sairautta kohden.
Kuntoutusetuusmenot 405 milj. euroa
Vuonna 2014 Kelan yksilökohtaisen kuntoutuksen menot olivat yhteensä 405 milj. euroa, joista kuntoutuksen osuus oli 313 miljoonaa ja maksettujen kuntoutusrahojen 91 milj. euroa. Edellisvuodesta kuntoutusetuusmenot kasvoivat 7,9 %. Kuntoutuspalvelukustannuksista noin puolet (156 milj. euroa) aiheutui vaikeavammaisten lääkinnällisestä kuntoutuksesta. Harkinnanvaraisen kuntoutukseen käytettiin 89 miljoonaa, kuntoutuspsykoterapiaan 38 miljoonaa ja ammatilliseen kuntoutukseen 31 milj. euroa.
Kelan harkinnanvaraiseen kuntoutukseen käytettävissä oleva rahamäärä supistuu vuodesta 2015. Sosiaali- ja terveysministeriön valmistelema säästö tarkoittaa muutoksia sekä kuntoutujamääriin että kuntoutuspalveluihin. Rahamäärän supistuessa kuntoutujamäärä pienenee vuonna 2016 noin 41 000 kuntoutujaan ja vuonna 2017 noin 39 000 kuntoutujaan.
Vaikeavammaisten lääkinnälliseen kuntoutukseen pääsy ei enää 1.1.2016 alkaen riipu vammaisetuuden saamisesta. Muutoksen ansiosta kuntoutus voi alkaa oikea-aikaisemmin. Samassa yhteydessä kuntoutuksen nimeksi tulee vaativa lääkinnällinen kuntoutus. Lakimuutoksen on arvioitu vuosittain lisäävän kuntoutukseen oikeutettujen määrää noin 7 700 henkilöllä.