Kelan nuorille järjestämä kuntoutus painottuu vaikeavammaisille tarkoitettuihin terapioihin ja nuorten kuntoutuspsykoterapiaan. Näitä kuntoutuksia saa lähes 80 % nuorista kuntoutujista.
Kuntoutuspsykoterapia on ollut viime vuosina Kelan nopeimmin kasvava kuntoutus. Erityisesti on kasvanut 16―25-vuotiaille järjestettävä nuorten kuntoutuspsykoterapia. Siihen osallistuneiden kuntoutujien määrä kasvoi neljänneksellä vuodesta 2012 vuoteen 2014. Nuorten kuntoutuspsykoterapiaa sai vuonna 2014 joka neljäs alle 30-vuotias kuntoutuja.
Vuonna 2014 Kelan kuntoutusta sai 33 400 alle 30-vuotiaista. Heistä 14 600 sai vaikeavammaisille tarkoitettuna lääkinnällisenä kuntoutuksena mm. moniammatillista yksilökuntoutusta, sairausryhmäkohtaisia kursseja ja erilaisia terapioita. Kuntoutuspsykoterapiaa sai 9 600 nuorta, joista 8 000 nuorten kuntoutuspsykoterapiaa. Vajaakuntoisten ammatillisessa kuntoutuksessa oli 7 800 nuorta, joista 5 300:lle järjestettiin ammattikoulutusta. Harkinnanvaraista kuntoutusta, jota nuorille järjestetään huomattavasti vähemmän kuin vanhemmille ikäryhmille, sai 2 600 nuorta.
Eniten Kainuussa
Nuoria kuntoutetaan suhteellisesti eniten Kainuussa, jossa Kelan sairastavuusindeksin mukaan väestö sairastaa eniten koko maassa. Vähiten nuoria tulee kuntoutukseen Ahvenanmaalta ja ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, joissa väestö on Uudenmaan ohella muuta Suomea terveenpää.
Masennus on merkittävin syy hakeutua kuntoutukseen.
Yleisin syy kuntoutukseen hakeutumiseen ovat mielenterveyden häiriöt, joista merkittävin on masennus. Näin on myös nuorilla kuntoutujilla. Vuonna 2014 mielenterveyden häiriöiden vuoksi oli kuntoutuksessa 25 100 nuorta, mikä oli 75 % kaikista nuorista kuntoutujista. Määriltään muita isoja sairauspääryhmiä olivat synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet (2 500) ja hermoston sairaudet, kuten CP-oireyhtymä (2 300).
Verrattuna koko maahan painottui nuorten kuntoutus Pirkanmaalla, Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa enemmän mielenterveyden häiriöihin kuin muihin sairauksiin. Hermoston sairauksien vuoksi kuntoutettiin nuoria vuonna 2014 suhteellisesti eniten Pohjanmaalla ja Etelä-Karjalassa. Synnynnäiset epämuodostumat ja kromosomipoikkeavuudet painottuivat muita maakuntia enemmän Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.
Vuonna 2014 nuorten kuntoutukseen käytettiin 125 milj. euroa, mikä oli 40 % Kelan kuntoutusmenoista. Valtaosa menoista aiheutui vaikeavammaisille järjestetyistä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista. Kyseinen kuntoutus on huomattavasti kalliimpaa kuin Kelan järjestämä muu kuntoutus.
