Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
20.5.2015

Kela tehostaa harkinnanvaraista kuntoutusta

Valtiontalouden sopeutustoimet leikkaavat tänä vuonna noin 13 milj. euroa Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoista. Toimintaa tehostamalla palvelun taso saadaan kuitenkin pidettyä lähes ennallaan.
Teksti Jukka Nortio | Kuvat Kati Närhi

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahojen leikkaus merkitsee yli 10 %:n pudotusta toimintamenoihin. Kuntoutuskustannukset ovat vuosittain olleet 80–90 milj. euroa. Lisäksi eduskunta päätti, ettei rahoitukseen tule vuosina 2015–2017 indeksikorotuksia.

”Onhan tämä aika iso vähennys, jonka kanssa joudumme nyt elämään”, sanoo Kelan harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta vastaava kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren.

Ahlgrenin tiimin tehtäviin kuuluu sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen suunnittelu ja budjetointi että palvelujen sisältöjen kehittäminen.

Yksilöllinen kuntoutus supistuu

Kelassa kuultiin tulevista leikkauksista ensi kerran keväällä. Ne varmistuivat lopullisesti vuoden 2015 budjettiriihen aikana kesällä 2014. Kelassa on ollut aikaa päättää, kuinka palvelut sopeutetaan uuteen tilanteeseen.

Yksilölliset kuntoutusjaksot ovat ensimmäinen asia, josta tingitään. Vuonna 2014 kuntoutujia oli 5 900, ja tänä vuonna määrän arvioidaan vähenevän 5 500:aan. Määrän supistuksella säästetään noin milj. euroa.

”Olemme asettaneet kiintiöitä eli selkeän vuosittaisen budjettirajoitteen nyt ensi kerran yli kymmeneen vuoteen. Kuntoutusjaksojen määrä vähenee, ja kuntoutusanomusten hylkäämisprosentti nousee”, Ahlgren sanoo.

Omaishoitajilta ja ADHD-kuntoutujilta ei supisteta.

Yksilölliseen kuntoutukseen on osallistunut kaikenikäisiä kuntoutujia, mutta suurin osa heistä on ollut työikäisiä.

”Yksilöllisessä kuntoutuksessa meillä on ollut paljon haastavampia asiakkaita kuin useimmissa muissa harkinnanvaraisen kuntoutuksen ryhmämuotoisissa kuntoutuksissa. Monilla asiakkailla on useita diagnooseja sekä muita toimintakyvyn puutteita, jotka rajoittavat heidän osallistumistaan ryhmämuotoiseen kuntoutukseen”, Ahlgren sanoo.

Määrärahoja on lisäksi supistettu kauttaaltaan lukuun ottamatta nuorten ADHD-kuntoutujien ja omaishoitajien kuntoutusta.

Kuntoutuslinjoja yhdistetään

Myös palvelulinjoja on karsittu. Tämä koskee esimerkiksi syövän sekä sydän- ja verisuonitautien hoitoon liittyvää kuntoutusta.

”Syövän palvelulinjoja on ollut aiemmin seitsemän. Osa niistä loppuu ja yhdistetään suurempiin kokonaisuuksiin”, Ahlgren sanoo.

Osa tiettyjen sairausryhmien omista kursseista lopetetaan kokonaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että näiden sairausryhmien asiakkaat jäisivät heitteille. Heille on edelleen tarjolla muita kuntoutuskursseja.

Esimerkiksi fibromyalgiakuntoutujien kursseja lopetetaan. He voivat kuitenkin edelleen hakea muun muassa Aslak- ja Tules-kursseille, jotka ovat monelle heistä sopiva kuntoutusmuoto.

Avokuntoutus yleistyy

Merkittäviä kustannussäästöjä saadaan, kun kuntoutuskurssien toteutustapa muutetaan laitosmuotoisesta kuntoutuksesta avokuntoutukseen. Kuntoutettavat käyvät kursseilla tulevaisuudessa yhä useammin kotoaan käsin. Näin säästetään majoituskustannuksissa.
”Lokakuun alussa 2015 käyttöön otetaan osakuntoutusraha. Se mahdollistaa täysin  avomuotoisen kuntoutuksen. Tämä vaikuttaa ensi vuoden alussa alkaviin kursseihin”, Ahlgren sanoo.

Avomuotoisten 
Tules-kurssien ansiosta säästetään vajaat 2 milj. euroa vuodessa.

Kelan laskelmien mukaan säästöt voivat olla 5 000–10 000 euroa kurssia kohden. Vuodesta 2016 alkaen järjestetään yli 200 avomuotoista Tules-kurssia. Jo tällä keinolla säästetään vajaat kaksi milj. euroa vuodessa.

Avomuotoisten kurssien määrä lisääntyy myöhempinä vuosina, kun niitä järjestetään myös muiden suurien sairausryhmien kuntoutujille.

Täydentää senioripalveluja

”Keski-ikäiset ja työssä käyvät ovat harkinnanvaraisen kuntoutuksen suurin asiakasryhmä. Kuntoutettavista 70 % on työssä käyviä ”, kertoo Kelan kuntouspäällikkö Tiina Huusko.

Harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa ei ole yläikärajaa toisin kuin subjektiiviseen oikeuteen perustuvassa kuntoutuksessa, joka on kohdennettu alle 65-vuotiaille.

”Täydennämme hyvin terveydenhuollon palveluja ikäihmisille. Hyvä esimerkki ovat omaishoitajien kuntoutuskurssit”, Huusko sanoo.

Kuntoutettavista 70 % on työssä käyviä.

Kuntoutusmäärärahojen leikkaukset eivät merkitse sitä, että kuntoutettavien määrä laskee. Kelan alustavien laskelmien mukaan näin kuitenkin käy harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa, jossa kuntoutettavien määrä laskee vuoden 2014 lähes 45 000 asiakkaasta 39 000 asiakkaaseen vuonna 2017.
Osa kuntoutettavista siirtyy subjektiivisen oikeuden palveluiden piiriin. Näin odotetaan tapahtuvan esimerkiksi vaikeavammaisten kuntoutuksessa, jota koskeva lainmuutos astuu voimaan vuoden 2016 alussa. Heitä arvioidaan siirtyvän subjektiivisen oikeuden kuntoutuspalveluiden piiriin 1 500–2 000.

Vaikuttavuus selville

Kuntoutuspalvelujen kustannusvastaavuutta ja vaikuttavuutta seurataan yhä tarkemmin. Jo palvelujen hankintaan kiinnitetään huomiota.

”Me määrittelemme palvelujen laatu- ja sisältökuvaukset, kilpailutamme ne ja ostamme kaikki palvelut parhaat tarjoukset tehneiltä yksityisiltä toimijoilta”, Huusko sanoo.

Seurantatutkimuksilla selvitetään, miten kuntoutus on vaikuttanut.

Palvelujen vaikutuksia mitataan monella tavalla.

”Meillä on hyvin yksityiskohtainen toiminnan seuranta ja raportointi. Tiedämme tarkoin, minkälaista palvelua missäkin on tarjottu millekin ryhmälle ja mitä palvelut ovat maksaneet. Seurantatutkimuksilla selvitämme, miten kuntoutus on vaikuttanut. Tämän lisäksi meillä on paljon kehittämishankkeita, joihin liittyy aina vaikuttavuusarviointi”, Huusko kertoo.

Kela on ollut keskeisenä toimijana mukana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisessa toimintakykyverkostossa, jossa on arvioitu erilaisten menetelmien ja mittaristojen käyttökelpoisuutta muun muassa kuntoutuspalveluiden tuloksellisuuden mittaamisessa. Tämän seurauksena on luotu standardimittaristo, jolla palveluiden vaikuttavuutta voidaan tasapuolisesti arvioida.

”Meillä on lisäksi käytössä määrämuotoiset palveluntuottajien vuosiraportit sekä kuntoutujien antamat asiakaspalautteet, jotka antavat yhdessä meille hyvän kokonaiskuvan palveluiden tasosta”, Huusko sanoo.

Kysyntä vaihtelee

Budjettileikkaukset osuvat moniin suosituimpiin kuntoutuskursseihin, joita aiemmin voitiin järjestää kysynnän mukaan lisää. Nyt tilanne saattaa muuttua.
”Kurssit tulevat täyteen, ja joudumme siksi tekemään hylkääviä päätöksiä. Tällainen tilanne meillä on jo nyt muun muassa lasten ja nuorten ADHD-kurssien kanssa, vaikka se on alue, josta emme haluaisi missään tilanteessa tinkiä. Kysynnän kasvaessa meillekin tulee jossain vaiheessa raja vastaan”, Ahlgren harmittelee.

Syöpä-, reuma- ja sydänsairauksien hoidot ovat kehittyneet niin, että kuntoutuksen tarve on vähentynyt.

Kurssien kysyntään vaikuttavat muun muassa diagnoosimäärien vaihtelu ja kursseista asiakasryhmien sisällä vaihdetut kokemukset. Myös sillä on merkitystä, kuinka tietoisia Kelan kursseista asiakkaat ovat. Esimerkiksi ADHD-diagnooseja tehdään koko ajan enemmän, ja siksi kurssikysyntä kasvaa jatkuvasti.

Joissakin sairausryhmissä kuntoutuksen tarve selkeästi vähenee. Esimerkiksi syöpä-, reuma- ja sydänsairauksien hoidot ja lääkitys ovat kehittyneet niin, että kuntoutuksen tarve on vähentynyt.
Vaikka palvelulinjoissa on kauttaaltaan supistuksia, luodaan samalla myös uusia palveluita niitä tarvitseville asiakasryhmille.

”Narkolepsiaa sairastaville nuorille järjestämme nyt ensimmäisen kerran muutaman kurssin, sillä lapsena narkolepsiaan sairastuneet ovat nyt siinä iässä, että he ovat kuntoutuksen tarpeessa”, Huusko sanoo.
Toinen uutuus ovat ammattikouluopiskelijoille suunnatut OPI-kurssit, joilla tuetaan oppimisvaikeuksista, masennuksesta tai ahdistuneisuudesta kärsiviä nuoria.

”Teemme näitä kursseja yhteistyössä noin kymmenen ammattikoulun kanssa siten, että opettajat osaavat ohjata tukea tarvitsevia opiskelijoita kursseille”, Huusko sanoo.

Miltä tulevaisuus näyttää?

”Olemme onnistuneet tehostamaan toimintaa ja leikkaamaan palveluita niin, että kuntoutuspalvelujen määrä vastaa kohtuullisesti asiakastarpeita. Mikäli toimintaedellytykset vielä heikkenevät, joudumme huomattavasti suurempiin leikkauksiin”, Ahlgren sanoo.
Kustannusjahdin pakottama toiminnan tehostaminen ei ole ollut pelkästään negatiivinen kokemus.
”Kelan rooli kehittyy koko ajan. Opimme luomaan uudenlaisia palveluja sekä kehittämään olemassa olevia kuntoutusmuotoja edelleen asiakkaitamme paremmin palveleviksi”, Huusko summaa.

”Rahoitusmalli suurin haaste”

Helsingin yliopistollisen keskussairaalan johtava ylilääkäri, sisätautien ja kuntoutuksen toimialajohtaja Jukka Louhija katsoo kuntoutusmaailmaa kriittisesti julkisen terveydenhuollon ja lääketieteen näkökulmasta.

”Kuntoutus on meillä jäljessä länsieurooppalaisesta tasosta. Kuntoutus on laitoskeskeistä, mikä ei läheskään aina ole järkevää. Erityisesti ikäihmisten kuntoutus on jäänyt meillä jälkeen alan kehityksestä”, Louhija kritisoi.
Rahoituksen taso ei ole suurin haaste vaan nykyinen monikanavainen rahoitusmalli.

”Meillä palaa Ruotsiin verrattuna paljon rahaa monikanavapompotteluun ja byrokratiaan”, Louhija sanoo viitaten Kelan ja julkisen terveydenhuollon työnjakoon ja päällekkäisyyksiin.

Harkinnanvaraisen kuntoutuksen kohdistaminen on Louhijan mukaan vaikeiden valintojen tekemistä, jossa lääketieteelliset perusteet eivät valitettavasti aina ratkaise. Jakoperusteissa on vanhoja toimintatapoja, joilla ei ole lääketieteellistä pohjaa.

”Meidän pitää kuntoutuksessa keskittyä asioihin, joista saadaan suurin hyöty.” Johtava ylilääkäri Jukka Louhija, HYKS

”Meidän pitää keskittyä asioihin, joista saadaan suurin hyöty. Esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn palauttaminen vaikean vammautumisen jälkeen on sellaista. Toisaalta pitäisi arvioida kriittisesti palveluja, jotka ovat kuntoutuksen saajille mukavia mutta joilla ei juurikaan saavuteta hyötyjä.”

Louhija peräänkuuluttaa kuntoutuspalvelujen valinnoissa riippumatonta ja ammattimaista arviointia. Asiantuntemusta tarvitaan erityisesti nyt, kun valintoja pitää tehdä supistuvien määrärahojen vuoksi.

”Poliittisesti sopivia ratkaisuja on helppo tehdä. Ne voivat olla sekä taloudellisesti että lääketieteellisesti vääriä. Päätöksenteon pohjaksi tarvitaan ennen kaikkea alan asiantuntemusta. Tässä asiassa muut Pohjoismaat ovat meitä edellä”, Louhija sanoo. ■

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje