Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kelan johtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma johdattelee blogissaan sosiaaliturvan päätöksenteon ajankohtaisiin asioihin.

Kela ja yhteistalouden ongelmat

Miksi Kelan etuuksien saaminen on välillä työn takana?

Kelan etuuksien toimeenpano edellyttää usein monenkirjavan lainsäädännön toimeenpanoa. Yleensä lainsäätäjän tahto on kohtuullisen helposti tulkittavissa. Toisinaan lainlaatijat eivät kuitenkaan ole muodostaneet keskenään yhteistä kantaa.

Kelan kannalta haasteellisia käsitteitä ovat esimerkiksi ruokakunta, perhe ja avoliitto. Ne kaikki liittyvät siihen, miten Kelan etuuksien näkökulmasta määritellään yhteisessä taloudessa asuvat henkilöt.

Ihan vaan kavereita

Opiskelijat siirtyvät elokuun alusta yleisen asumistuen piiriin. Opintotuen asumislisä on ollut henkilökohtainen ja osa opintotukea. Yleisen asumistuen ruokakunta-ajattelu on jo aiheuttanut opiskelijoille päänvaivaa.

Yleinen asumistuki on ainoa etuus, jossa käytetään ruokakunnan käsitettä.

Ruokakunta voi hakea asumistukea, jos asumiskulut käyvät ylivoimaisiksi tuloihin nähden. Asumistuki on asuntokohtainen eli tarkoitettu tietyn asunnon kulujen loiventajaksi. Yleensä kaikki asunnossa asuvat muodostavat ruokakunnan ja heille myönnetään asumistuki yhteisesti. Tukeen vaikuttavat ruokakunnan kaikkien jäsenten tulot. He voivat olla samaa perhettä tai eri perhettä eli ihan vaan kavereita.

Avioliitolla tai avoliitolla sekä lähisukulaisuudella (lapsi, vanhempi, isovanhempi) on vaikutusta yleiseen asumistukeen vain, jos asukkaat hallitsevat asunnon osia erillisillä vuokrasopimuksilla tai jos yksi asukas on toisen alivuokralainen.

Eläkkeensaajan asumistuki on vielä oma tarinansa. Tukea voi saada yksin asuva eläkeläinen, avio- tai avopuolisonsa kanssa kahdestaan asuva eläkeläinen sekä eläkeläinen, joka asuu asunnossa, jonka kaikki asukkaat ovat oikeutettuja eläkkeensaajan asumistukeen.

Eläkkeensaajan asumistuessa avio- tai avopuolisoille lasketaan yhteinen asumistuki puolisoiden tulojen ja asunnon menojen perusteella. Asumistuki maksetaan sille puolisolle, jolla on oikeus asumistukeen. Jos molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen, tuki maksetaan puoliksi molemmille. Muita perheenjäseniä ei eläkkeensaajan asumistuessa oteta huomioon.

Jos puolisot asuvat erillään sen vuoksi, että toinen puoliso on laitoshoidossa tai jatkuvassa avohoidossa, heitä ei pidetä yhteisessä taloudessa asuvina.

Jos puolisot asuvat erillään sen vuoksi, että toinen puoliso on laitoshoidossa tai jatkuvassa avohoidossa, heitä ei pidetä yhteisessä taloudessa asuvina. Jos molemmat puolisot ovat jatkuvassa hoidossa, he asuvat eri talouksissa, vaikka asuisivat samassa hoivakodissa.

Eli ”talous” ratkaistaan tapauskohtaisesti, asumismuodon mukaan.

Yllättävän helppo perhe?

Sekä yleisessä asumistuessa että eläkkeensaajan asumistuessa avoliitto on sentään määritelty samalla tavalla. Avopuolisoina pidetään kahta henkilöä, jotka elävät jatkuvasti yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Sekä yleisessä asumistuessa että eläkkeensaajan asumistuessa avoliitto on sentään määritelty samalla tavalla.

Perheen käsite on tulkinnoistaan huolimatta kuitenkin vielä määriteltävissä. Joissain etuuksissa sitäkin on silti käytetty hieman toisin. Tästä esimerkki on sotilasavustus, jossa perhe poikkeaa muista etuuksista. Tukeen on oikeutettu ainoastaan avio- tai avopuoliso, jolla on palveluksessa olevan kanssa yhteinen lapsi.

Kansaneläkkeenkin määrään muuten vaikuttaa se, onko eläkkeensaaja parisuhteessa vai asuuko hän yksin. Kansaneläkkeessä perhekäsite – avioliitto tai rekisteröity parisuhde ja avoliitto – on kylläkin samanlainen kuin eläkkeensaajan asumistuessa.

Oletko vielä kartalla?

Kuvittelepa sitten tilanne, jossa useampi sukupolvi asuu samassa talossa. Sen ovat ilmoittaneet kotiosoitteekseen isoäiti ja isoisä, joista toinen on laitoshoidossa, sekä heidän poikansa, joka on pitkäaikaistyötön ja eronnut ja jolla on yhteishuoltajuus alaikäisiin lapsiinsa. Pojan uusi avovaimo käy töissä, ja tällä puolestaan on alaiäisiä lapsia aiemmasta avoliitostaan. Puolisolla on myös lapsi, joka suorittaa varusmiespalvelusta. Tällä on puolestaan alaikäinen avopuoliso, joka opiskelee.

Yhden tilanteen perusteella on oikeus etuuteen, mutta toinen tilanne kumoaakin sen.

Tämän perheen kohdalla lainsäädännön tulkinnat lyövät toistaan korville: yhden tilanteen perusteella on oikeus etuuteen, mutta toinen tilanne kumoaakin sen. Oikeudenmukaisuuden turvaaminen vaatii Kelassa lakien joustavaa tulkintaa. Tosin aina se ei ole lakien vuoksi mahdollista.

 

 

Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma