Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta (Somla) on setvinyt suomalaisten valituksia jo 50 vuoden ajan. Sen puoleen käännytään silloin, kun viranomaiset hylkäävät haetun sosiaalietuuden ja kansalaiselle jää tunne epäreilusta kohtelusta.
Oikeusturvan tarjoaminen kuulostaa juhlavalta. Käytännössä Somlan työ on kuitenkin arkista puurtamista.
”Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on vajaan 60 työntekijän itsenäinen virasto sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alla”, kertoo lautakunnan puheenjohtaja Silja Romo.
Vakituisen henkilöstön lisäksi muutoksenhakulautakuntaan kuuluu sivutoimisina 6 lääkärijäsentä, 6 lakimiesjäsentä sekä 12 sosiaaliturvajärjestelmän asiantuntijaa.
Somla ottaa kantaa Kelan ja työpaikkakassojen tekemiin päätöksiin. Päätökset koskevat esimerkiksi eläkkeitä, kuntoutuksen saamista, elatustukea tai matka- ja lääkekorvauksia.
”Teemme vuodessa yhteensä 23 000 ratkaisua”, Romo tiivistää.
Kaikkein työläimpiä ratkaistavia ovat työkyvyttömyyseläkeasiat.
”Niissä on usein huomattavan paljon materiaalia ja selvityksiä pitkältä ajalta. Lisäksi terveydentila on aina yksilöllinen, eli tilanteet edellyttävät asiakaskohtaista harkintaa.”
Asia tutkitaan tarkasti
Mitä valitukselle tapahtuu sen jälkeen, kun kirjelmä lähtee eteenpäin postin kautta tai sähköisesti?
”Ensin viranomainen tarkistaa itse, onko asian ratkaisussa tehty virhe, ja tarvittaessa tehdään korjaava päätös saman tien”, Romo havainnollistaa.
Jos perusteita päätöksen oikaisemiseen ei nähdä, asia siirtyy Somlan käsittelyyn.
Somlassa asia kirjataan saapuneeksi ja varmistetaan, että kaikki tarvittavat liitteet ovat mukana.
”Asiat käsitellään saapumisjärjestyksessä kuntoutusasioita lukuun ottamatta. Ne menevät kiireellisimpinä jonon ohi”, Romo kuvaa.
Notaari tutkii asiakirjat tarkemmin ja hankkii tarvittaessa lisäselvityksiä Kelasta tai valittajalta itseltään. Valittajalla on oikeus antaa lausuntonsa kaikesta kertyvästä lisämateriaalista. Posti saattaakin kuljettaa kasvavia paperinippuja useaan kertaan lautakunnasta valittajalle ja takaisin. Vastaavasti valittajan antamista lisätiedoista pyydetään lausunto Kelalta.
Kun tarvittava tieto on koossa, notaari kirjoittaa pääkohdat tiivistävän muistion, ja asia etenee lakimiesesittelijälle. Esittelijä valmistelee ratkaisuesityksen perusteluineen.
Ratkaisuesitys matkaa seuraavaksi päätöksen tekevän jaoston jäsenille tutustuttavaksi. Vasta sen jälkeen on virallisen jaostokäsittelyn ja valittajalle annettavan päätöksen aika.
”Päätöksistä noin 10−15 % muuttuu muutoksenhakuprosessin aikana kokonaan tai osittain”, Romo tiivistää.
Aikaa valituksen tekemisestä vastauksen saamiseen kuluu keskimäärin 6 kuukautta. Se on huomattavasti nopeammin kuin vielä muutama vuosi sitten muutoksenhaun
pahimpien ruuhkien aikana. Silti osa asiakkaista pettyy.
”Osa asiakkaista yllättyy, kun ratkaisu ei tulekaan muutamassa viikossa. Meillä on niin paljon lakiin perustuvia kuulemisvelvoitteita, että asiat eivät etene noin vain,” Romo pahoittelee.
Päätöksistä reilut kymmenen prosenttia muuttuu käsittelyssä kokonaan tai osittain.
Haasteet selätetty
Muutama vuosi sitten Somla nousi otsikoihin vähemmän mairittelevassa valossa. Kansalaiset joutuivat odottamaan päätöksiä jopa puolitoista vuotta.
”Aiempi ruuhka syntyi jatkuvasta aliresursoinnista. Ei yksi ihminen ehdi tehdä kolmen työtä”, Romo taustoittaa.
”Kymmenen vuoden ajan valituksia tuli enemmän sisään kuin niitä ehdittiin ratkaista. Ruuhkan purkaminen oli iso urakka. Se vei viitisen vuotta, mutta nyt olemme normaalissa päiväjärjestyksessä.”
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnassa tavoitteena on, että kustannukset jäisivät noin 200 euroon päätöstä kohden. Käytännössä viime vuonna päästiin jo vähän tämän alle.
”Tämä on ylivoimaisesti Suomen halvin lainkäyttöpäätös. Jotkut sanovat, että hallinto-oikeudessa on monimutkaisempia asioita, mutta kyllä meilläkin on välillä huomattavan hankalia kokonaisuuksia.”
Jonkin verran on nähtävissä myös sitä, että asiakkaat valittavat lautakuntaan periaatteellisista syistä. Kiistassa voi rahallisesti olla kysymys muutamista euroista. Silja Romo ei silti lähtisi rajoittamaan valitusoikeutta.
”Asiat ovat ihmisille tärkeitä, vaikka ne olisivat pieniä ja tuomarin näkökulmasta itsestään selviä,” Romo tiivistää.
”Toki viranomaistoimintaan liittyy aina vakioasiakkaita, jotka kuormittavat järjestelmää kohtuuttoman paljon. Postiliikenne voi olla sellaista, että meillä sähköpostit tukkeutuvat. Mutta yksittäistapauksien perusteella ei voi rajata kaikkien oikeuksia.”
Mikä Somla?
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on lakisääteinen, riippumaton ja itsenäinen muutoksenhakuelin, joka ottaa kantaa Kelan ja työpaikkakassojen antamiin päätöksiin. Lautakunnan toiminnasta säädetään laissa ja valtioneuvoston antamassa asetuksessa.
Muutoksenhakulautakunta toimii itsenäisenä virastona sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alla. Lautakunnan toimintaa ohjaavat ministeriön kanssa vuosittain laaditut tulossopimukset.
Lautakunnan päätöksiin voi hakea edelleen muutosta vakuutusoikeudelta, joka on ylin oikeusaste sosiaalivakuutusasioissa.
Tutkijan suositukset
”Miksi Suomessa tarvitaan niin monta ihmistä päättämään yhdestä muutoksenhakuasiasta? Voisiko sama ihminen, joka valmistelee asian, tehdä myös ratkaisun?” tutkija Petra Hietanen-Kunwald Helsingin yliopistosta kysyy.
Hietanen-Kunwald on tutkinut sosiaaliturvan muutoksenhakua – miten se on järjestetty, miten se toimii ja miten sen pitäisi toimia. Vertaileva tutkimus kohdistuu Ranskaan, Saksaan ja Itävaltaan.
”Peruskysymykset ovat samoja, mutta muutoksenhaku on järjestetty eri maissa eri tavoilla”, Hietanen-Kunwald kuvaa.
Esimerkiksi Saksassa on sosiaaliturva-asioissa erityinen hallintotuomioistuin, jossa on kolme valitusastetta. Rakenne on
samankaltainen kuin Suomen rikos- ja riita-asioissa.
Itävallassa sosiaaliturva-asiat käsitellään yleisessä tuomioistuimessa, jossa ammattituomari tekee päätöksen kahden maallikkotuomarin avustuksella. Osa ratkaisuista tehdään työpöytätyönä, eli asia ratkeaa
yhden ammattituomarin päätöksellä.
Suullinen käsittely on Manner-Euroopassa pääsääntö. Tämä on merkittävin ero Suomeen, jossa suullisia käsittelyjä toteutetaan vain harvoin.
”Suullisessa riidanratkaisussa on kaksi puolta. Asiakkaat kokevat yleensä tulevansa kuulluksi ja kokevat päätöksen oikeudenmukaisena. Toisaalta menettelyyn voi kulua aikaa ja siten rahaa”, kertoo COMIssa tutkijana toimiva Santtu Turunen. COMI on yhtä kuin University of Helsinki Conflict Management Institute.
”Tosiasia kuitenkin on, että paljon voidaan käsitellä myös kirjallisesti. Rutiiniasioihin suullinen käsittely ei välttämättä tuo suurta lisäarvoa. ”
Tutkijat ovat kiinnittäneet huomion myös siihen, että sosiaaliturvan muutoksenhakuprosessi on Suomessa hyvin kevyesti säädelty verrattuna esimerkiksi Saksaan.
”Toimielin itse ja asiantuntijat tietävät, miten prosessi etenee. Asiakas ei välttämättä tunne menettelyä ja pelisääntöjä”, Turunen havainnollistaa.
Asioiden etenemisen täsmällisempi kirjaaminen tekisi prosessista läpinäkyvämmän tavallisten kansalaisten näkökulmasta.
”Tiedon ja taidon lisäksi kyse on oikeusturvasta, eli kansalainen voi aina vaatia lainmukaista toimintatapaa.”
Somla lukuina
- 57 vakituista työntekijää
- 24 sivutoimista asiantuntijaa
- 6 jaostoa valitusten käsittelyyn
- 23 000 ratkaistua valitusta vuodessa
- Ratkaisun keskihinta on alle 200 euroa.
- Valituksen keskimääräinen käsittelyaika on noin 6 kuukautta.
- 10−15 % päätöksistä muuttuu Somlan käsittelyssä kokonaan tai osittain.