Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

”Ihmiset joustavat, järjestelmä ei”

Asunnottomien yön Senni Moilanen toivoo kansalaisjärjestöille vaikutusmahdollisuuksia.
Teksti Johanna HytönenKuvat Miika Kainu
”Kukaan eduskunnassakaan ei tiennyt, miten lakialoite etenisi”, kuvailee Senni Moilanen tasa-arvoisesta avioliittolaista tehdyn aloitteen alkumetrejä.
”Kukaan eduskunnassakaan ei tiennyt, miten lakialoite etenisi”, kuvailee Senni Moilanen tasa-arvoisesta avioliittolaista tehdyn aloitteen alkumetrejä.

Kansalaisaktivisti ja yhteiskuntatieteen kandidaatti Senni Moilanen ei unohda joulukuuta 2014 koskaan. Tuolloin hyväksyttiin kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista.

”Se tuntui aivan uskomattomalta. Yhtäkkiä tajusin, että me yhdessä muutimme maailmaa”, muistelee Moilanen, joka oli aloitetta ajaneen Tahdon 2013 -liikkeen puheenjohtaja.

”Se tuntui aivan uskomattomalta. Yhtäkkiä tajusin, että me yhdessä muutimme maailmaa.”

Kampanjan käynnisti pieni kaveriporukka, joka löysi Moilasen kampanjaa vetämään.

”Kampanja oli minulle myös ammatillisesti todella hieno kokemus. Pääsin tekemään asioita, joita en muuten olisi saanut kokea”, Moilanen kertoo nyt.

Toinen kampanjan merkkipäivä oli maaliskuussa 2013, jolloin yli 166 000 allekirjoitusta kerännyt aloite jätettiin eduskuntaan. Ennen aloitteen jättämistä Moilanen käytti sen muotoiluun  aikaa löytääkseen oikeat sanamuodot. Tuleva juristi ei halunnut, että aloite hylättäisiin muotoseikkojen vuoksi.

”Olimme uranuurtajia, sillä kukaan ei eduskunnassakaan oikein varmasti tiennyt, miten toimia aloitteen kanssa. Kansalaisaloite oli niin uusi asia, ettei ollut selvillä, miten prosessi etenisi. Meidät otettiin onneksi eduskunnan kansliassa todella avuliaasti vastaan”, hän kertoo.

”Olimme uranuurtajia, sillä kukaan ei eduskunnassakaan oikein varmasti tiennyt, miten toimia aloitteen kanssa.”

Kansanmurha herätti vaikuttajan

Moilanen oli ehtinyt olla mukana kansalaisjärjestötoiminnassa jo pitkään ennen Tahdon 2013 -kampanjaa, ja vaikutustyö on jatkunut sen jälkeenkin. Alkusyksyn hän työskenteli Vailla vakinaista asuntoa ry:n Asunnottomien yön tuottajana. Aiemmin hän on vastannut muun muassa Helsinki Priden 2014 ja Nuorisovaalien 2015 tuottamisesta.

Vaikuttaminen on hänellä omien sanojensa mukaan verissä. Hän muistaa osallistuneensa jo lapsena äitinsä kanssa eläinsuojelujärjestö Animalian eläinkokeita vastustavaan mielenosoitukseen.

Koulussa 1990-luvulla Moilanen koki yhdenlaisen herätyksen luettuaan Ruandan kansanmurhasta. Hän on edelleen ylpeä julistamastaan Ruanda-viikosta, jonka aikana hän kulki koulussa Ruandasta kertova kirja käsissään ja vaati kansanmurhan käsittelemistä kaikilla koulutunneilla, matematiikan tunnit mukaan lukien. Vaikuttamisen halu oli kova.

”Tunsin, että ei puhuttu oikeista asioista ja koin, että tätäkin asiaa pimitettiin muun muassa koulukirjoissa”, hän muistelee. ”Olen aina vähän haastanut muita.”

Moilanen kävi Helsingin Rudolf Steiner -koulun, jossa rohkaistiin vaikuttamiseen ja omaehtoiseen aktiivisuuteen.

Moilanen kävi Helsingin Rudolf Steiner -koulun, jossa rohkaistiin vaikuttamiseen ja omaehtoiseen aktiivisuuteen. Hän oli jäsenenä oppilaskunnan hallituksessa ja myöhemmin oikeustiedettä opiskellessaan Tallinnan yliopiston suomalaisten opiskelijoiden järjestön puheenjohtajana.

Maksuhäiriöjärjestelmä aiheuttaa ongelmia

Haastattelupäivänä Moilanen on juuri toipunut saman vuorokauden puolella päättyneestä Asunnottomien yöstä. Vailla vakinaista asuntoa ry:ssä hän on nähnyt asunnottomuuden koko kuvan­ –­ miten asunnottomaksi päädytään ja miten asunnottomuus ihmisiä kohtelee.

”Toivoisin, että perusturvajärjestelmä olisi armollisempi. Meillä ollaan hirveän kovia ihmisille, jotka joutuvat vaikeisiin tilanteisiin”, hän sanoo.

Erityisen huolissaan hän on nuorista ja mielenterveysongelmista kärsivistä ihmisistä.

”Meillä halutaan  kieltää pikavipit, mutta suurempi ongelma ovat yhteiskunnan langettamat maksuhäiriöt.”

”Meillä halutaan esimerkiksi kieltää pikavipit, mutta suurempi ongelma ovat yhteiskunnan langettamat maksuhäiriöt. Jo pieni maksuhäiriö voi suistaa nuoren ihmisen elämän kokonaan raiteiltaan. Ilman luottotietoja ei saa vuokra-asuntoa eikä ehkä edes pankkikorttia, puhelinta tai työ- tai opiskelupaikkaa. Maksuhäiriömerkintä säilyy rekisterissä jopa useita vuosia. Se on varsinkin monelle nuorelle todella kova asia kannettavaksi”, Moilanen pohtii.

Avuntarvitsijoita kohdellaan rumasti

Asunnottomat ja työttömät kohtaavat Moilasen mukaan isoja asenneongelmia hoitaessaan asioitaan. Heille puhutaan rumasti ja käytetään kovaa kieltä. Se lannistaa.

”Kun ihminen kohtaa kriisin, hänellä ei ole voimia etsiä tietoa eri paikoista. Siinä vaiheessa tarvittaisiin apua eikä vaatimuksia”, Moilanen sanoo.

”Kävin erään nuoren kanssa keskustelua aiheesta. Hän totesi mielestäni hyvin, että ’jokainen meistä antaa joka päivä sata prosenttia’. Kaikkien sata prosenttia on yhtä arvokas, vaikka se ei näytä samalta. Se on silti sata prosenttia”, Moilanen kertoo.

Hän kaipaa perusturvaan ylipäätään lisää joustoja.

”Ihmiset ovat niin erilaisia, että samoja asioita ei voi vaatia kaikilta. Myös elämäntilanteet pitäisi ottaa paremmin huomioon. Nyt ihminen joustaa, ei järjestelmä.”

Moilanen muistuttaa, että olemme kaikki yhtä arvokkaita, vaikka emme tuottaisi yhteiskunnalle mitään.

Moilanen muistuttaa, että olemme kaikki yhtä arvokkaita, vaikka emme tuottaisi yhteiskunnalle mitään.

”Suomessa on ihmeellinen nöyryyden ja kiitollisuuden vaatimuksen kulttuuri, jonka mukaan meidän pitäisi vain kiltisti hyväksyä kaikki, mitä järjestelmä meille antaa. Kyllä asunnotonkin voi olla hankala ja vaatia. Asunnottomilta vaaditaan usein kiitollisuutta pönkittämään auttajien itsetuntoa, vaikka hankalaksi heittäytyminen ja vaatiminen voivat olla erittäin vaikeassa tilanteessa olevalle asunnottomalle ainoa tilaisuus purkaa stressiä ja vahvistaa omaa minuutta”, Moilanen valaisee.

Kansalaisjärjestöt mukaan päätöksiin

Moilanen on sitä mieltä, että kansalaisjärjestöjä pitäisi kuunnella päätöksenteossa nykyistä enemmän.

”Kansalaisjärjestöillä on valtavasti tietoa käsiteltävinä olevista asioista, eikä sitä hyödynnetä tarpeeksi”, hän sanoo.

Hän vahvistaisi päätöksentekojärjestelmää siten, että järjestöjen asiantuntijoita hyödynnettäisiin tehokkaasti ja että heitä todella kuunneltaisiin.

”Järjestöt tekevät todella arvokasta työtä muun muassa keräämällä tietoa ja asiantuntijuutta erittäin pienillä resursseilla”, hän muistuttaa.

Moilanen arvostelee päättäjiä siitä, että nyt tehdään päätöksiä, joita ei ole mitään mahdollisuutta saattaa käytäntöön.

Moilanen arvostelee päättäjiä siitä, että nyt tehdään päätöksiä, joita ei ole mitään mahdollisuutta saattaa käytäntöön.

”Suurin osa päättäjistä on vieraantunut arkielämästä eikä ymmärrä elämisen edellytyksiä. Monia päätöksiä ei voida toteuttaa käytännössä, sillä ne eivät yksinkertaisesti toimi. Järjestelmä esimerkiksi olettaa, että työttömyys on aina työttömän vika, vaikka monella paikkakunnalla ei ole yhtään vapaata työpaikkaa”, hän kritisoi.

”Päätöksenteon nopeus on monelle päättäjälle prioriteetti, ei ratkaisujen toimivuus”, hän jatkaa.

Huonot päätökset rasittavat

Moilanen ottaa työttömien kohtelun esimerkiksi epäonnistuneesta päätöksenteosta. Kansalaisjärjestöaktiivina ja pätkätyöläisenä hän on itsekin tullut tutuksi TE-toimistojen palvelujen kanssa.

”TE-järjestelmä on niin raskas, että monet työttömät eivät yksinkertaisesti selviä siitä”, hän kritisoi.

”TE-järjestelmä on niin raskas, että monet työttömät eivät yksinkertaisesti selviä siitä.”

Moilanen on itsekin saanut kokea, mitä tapahtuu, kun järjestelmä ei jousta. Hänelle määrättiin pitkä karenssi, kun hän keskeytti työllistymistä edistävän koulutuksen ja otti uuden työn vastaan toimittamatta työsopimusta TE-toimistoon.

”Projektityöstä ei nimittäin voitu vielä tehdä työsopimusta, sillä työnantajaksi tulevaa kansalaisjärjestöä oltiin vasta perustamassa. Tehtävä oli soveltuva ja mielenkiintoinen, mutta TE-toimisto tuomitsi minulle karenssin, koska en voinut toimittaa yhtä paperia”, Moilanen kuvailee.

TE-toimiston virkailijan pitäisi auttaa asiakasta tämän asian hoitamisessa. Usein asiakasta vaaditaan kuitenkin ottamaan kaikesta selvää itse.

Moilanenkin sai kolme kertaa asiastaan valitettuaan kuulla, että hänellä oli oikeus uudelleenselvityspyyntöön. Sen avulla hän sai lopulta muutoksen aiempaan karenssipäätökseen.

”Meillä ollaan hirveän kovia ihmisille, jotka joutuvat vaikeisiin tilanteisiin”, Moilanen sanoo.

”Meillä ollaan hirveän kovia ihmisille, jotka joutuvat vaikeisiin tilanteisiin”, Moilanen sanoo.

Uuden sukupolven vaikuttaja

Moilanen edustaa monessa mielessä tulevaisuuden vaikuttajaa. Koko hänen ajattelutapansa on erilainen kuin nykyisessä päätöksentekokoneistossa mukana olevien. Tahdon 2013 -kampanjan toiminta on siitä hyvä esimerkki.

Tasa-arvoista avioliittolakia koskevaa aloitetta puolustamaan nousi iso kansanliike, jota Moilanen johti tiiminsä kanssa ammattimaisesti. Tiimi suunnitteli kampanjalle verkkosivuston, jossa yritykset saivat osoittaa hankkeelle tukeaan.

Kampanjaorganisaatio teetti Taloustutkimuksella kyselytutkimuksen. Ensimmäisellä mittauksella 58 % ja toisella mittauksella 65 % suomalaisista kannatti tasa-arvoista avioliittolakia. Järjestettiin tukikonsertti, johon tunnetut esiintyjät osallistuivat ilmaiseksi. Kampanjalle luotiin oma tunnusbiisi.

Kaikki tämä syntyi vapaaehtoisvoimin ja sosiaalisen median avustuksella ja suunniteltiin pääasiassa istuen kampanjajohdon töölöläiskämpän lattialla. Aloitteen käsittelyyn vaadittavat vähintään 50 000 nimeä kerättiin 14 tunnissa, ja jo ensimmäisen vuorokauden aikana nimiä oli yli 100 000.

Aloitteen käsittelyyn vaadittavat vähintään 50 000 nimeä kerättiin 14 tunnissa.

Saattaa hyvin olla, että Moilasen oma tulevaisuus on päätöksentekijänä. Hän suoritti vuonna 2013 yhteiskuntatieteen kandidaatin tutkinnon Tallinnassa kansainvälisestä oikeudesta ja miettii parhaillaan, missä jatkaisi maisteriksi. Erikoistumisala on vielä haussa.

”Todennäköisesti pyrin valmistumaan ihmisoikeusjuristiksi. En ainakaan aio lähteä perinteiseksi liikejuristiksi, sillä pohjimmiltani olen viestijä”, hän kertoo.

Senni Moilanen
  • yhteiskuntatieteen kandidaatti
  • kansalaisaktivisti
  • vuosina 2012–2014 Tahdon 2013 -kampanjan puheenjohtaja
  • työskennellyt tuottajana muun muassa Asunnottomien yö-, Nuorisovaalit 2015- ja Helsinki Pride 2014 -hankkeissa