Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Näin hoitovapaa syö äidin eläkettä

Perhevapaiden tasaisempi jakaminen naisten ja miesten kesken tasoittaisi aikanaan myös eläke-eroja.
Teksti Laura KosonenKuvat Juuso Paloniemi

Kotona lapsia hoitaessa vietetyt vuodet nakertavat erityisesti naisten eläkkeitä. Kotiäitiys voi vaikuttaa naisen eläkkeeseen myös epäsuorasti, jos ura- ja palkkakehitys hidastuvat palkattoman kotityön vuoksi.
”Kotihoidon tuella vietetty aika pienentää töissä käyvän työeläkettä. Sen sijaan äitiys- ja vanhempainrahakaudet eivät heikennä eläketurvaa vaan kerryttävät eläkettä saman verran kuin töissä käynti”, tiivistää kehityspäällikkö Marjukka Hietaniemi Eläketurvakeskuksesta.

Kolme vuotta hoitovapaalla, 
100 euroa pienempi eläke

Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakausilta eläkettä kertyy 17 %:lla korotettuna siitä palkasta, josta päiväraha on laskettu. Vanhempainrahaa maksetaan yleensä siihen asti, kun lapsi on noin kymmenen kuukauden ikäinen.

Kotihoidon tuen ajalta eläkettä kertyy saman verran kuin jos olisi töissä 713,68 euron palkalla. Summa on kaikille sama eikä riipu tuloista.

”Suomalaisten keskipalkka on reilut 3 000 euroa. Summa, josta eläke lasketaan kotihoidon tuen aikana, on siis noin viidennes keskipalkasta. Vuonna 2005, kun tämä säädettiin, se oli noin neljänneksen. Rajamäärät nousevat kuitenkin hitaammin kuin ansiotaso”, Hietaniemi huomauttaa.
Laskelmien mukaan noin 3 000 euroa tienaavalla yksi vuosi kotihoidon tuella pienentäisi tulevaa eläkettä noin 35 euroa kuukaudessa. Kolme vuotta kotihoidon tuella merkitsisi jo 100 euroa pienempää eläkettä.

Marjukka Hietaniemen mukaan perhevapaiden ajalta kertyvät eläkkeet ovat Suomessa pienemmät kuin monissa muissa Euroopan maissa.

”Kyllä meillä olisi vielä parantamisen varaa. Esimerkiksi Ruotsissa eläkettä kertyy 48 kuukauden ajalta lapsen syntymän jälkeen ja sen suuruus on vähintään 75 % maan keskipalkkatasosta”, Hietaniemi huomauttaa.

Perhepolitiikalla 
vaikutusta eläkkeisiin

Lasten hankkiminen pienentää erityisesti naisten eläkkeitä, sillä kotihoidon tuen saajista lähes 95 % on naisia. Kotona vietetyt vuodet voivat myös hidastaa naisten ura- ja palkkakehitystä ja pienentää näin eläkekertymää. Lama-aikoina hoitovapaa voi olla naiselle myös vaihtoehto työttömyydelle.
Kelan erikoistutkija Karoliina Koskenvuo muistuttaa, ettei naisten ja miesten eläkkeitä voi vertailla ottamatta huomioon koko perhepolitiikkaa.

”Perhepolitiikalla ohjaillaan perheiden valintoja: kuka lapsia hoitaa kotona ja miten pitkään. Eläkkeiden näkökulmasta merkitystä on myös sillä, millä vuosikymmenellä lapsia on saanut, sillä säädökset ovat muuttuneet vuosien varrella”, Koskenvuo sanoo.

Koskenvuo tutkii parhaillaan perhevapaiden vaikutusta eläkkeeseen. Viimeksi suuri uudistus eläkkeisiin tehtiin vuonna 2005. Sitä ennen perhevapaiden ajalta karttui eläkettä vain, jos palkaton aika oli alle vuoden ja perhevapaalla ollut palasi takaisin samaan työsuhteeseen.

”Esimerkiksi pätkätyöläiselle tai pidempään kotona olleelle ei kertynyt perhevapaiden ajalta lainkaan eläkettä”, Koskenvuo huomauttaa.

Naisen työeläke-euro on 65 senttiä

Viime vuosina isiä on houkuteltu kotiin esimerkiksi pidentämällä isille korvamerkittyjä vapaita. Isien osuus kotihoidon tuen saajista on kuitenkin pysynyt yli vuosikymmenen lähes ennallaan, noin viidessä prosentissa.

Perhevapaiden jakaminen tasaisemmin naisten ja miesten kesken tasapainottaisi vapaiden vaikutusta sukupuolten välisiin eläke-eroihin.

Naisten ja miesten välisiä palkkaeroja koskevan tunnetun laskelman mukaan naisen euro on 80 senttiä, mutta työeläkkeessä sukupuolten välinen ero on vielä suurempi. Miehen työeläke-euro on naisella vain 65 senttiä. Kansaneläke ja perhe-eläke kuitenkin tasoittavat eroa.

Kansaneläkettä saa, jos työeläke jää yksin asuvalla noin 1300 euroon kuukaudessa. Perhe-eläkettä maksetaan leskelle ja lapsille puolison tai huoltajan kuoltua. Leskeneläkkeen saajista suurin osa on naisia, sillä naiset elävät miehiä pidempään.

Marjukka Hietaniemi ja Karoliina Koskenvuo arvioivat, että paineet perhe-eläkkeiden uudistamiseksi kasvavat lähivuosina.

”Perhe-eläkettä on kritisoitu siitä, ettei se enää vastaa nykyaikaisia perhemalleja. Perhe-eläkkeen heikentäminen vaikuttaisi erityisesti naisiin, ja silloin olisi syytä pohtia, pitäisikö naisten asemaa eläkkeissä parantaa jollakin muulla tavalla”, Hietaniemi toteaa. ■